Toinen luukku aukeaa.....

 

Tammikuu on lähes pulkassa ja on aika pysähtyä katsomaan mitä tuli saatua aikaiseksi ja mikä voisi mennä paremmin! Omalta osaltani tammikuu oli ehdottomasti uudelleen fokusoitumisen kuukausi. Sain elämääni paljon uutta energiaa ja intoa erilaisten sydäntäni lähellä olevien projektien muodossa ja minussa syntyi uudenlainen uskallus elää elämää juuri minun omien sääntöjeni, tietojeni ja kutsumukseni mukaisesti. Innostuin treenaamisesta taas uudestaan, otin todella suuria harppauksia baletin osalta ja kehityin aivan valtavasti todella lyhyessä ajassa!

Vaikka aluksi kampukselle ja opintojen pariin palaaminen ärsytti niin todella nopeasti pääsin taas opiskelun makuun ja olen saanut tutustua aivan mahtaviin tyyppeihin kursseillani! Muutenkin sosiaalisen piirin laajentaminen ja entisten tyhjäksi jääneiden "aukkojen" paikkaaminen on jatkunut ja koen, että aiemmat haavat ystävyyssuhteissa ovat lähes kokonaan parantuneet. En pelkää enää ilmaista itseäni tai kertoa tunteistani ja uskallan myös näyttää, että välitän. En ylianalysoi enää jokaista sanaani tai pelkää, että en voisi puhua oikeista mielenkiinnonkohteistani, sillä se aiheutti entisissä ystävissäni vain huokailua ja silmien pyörittelyä.

Tammikuu tuntuikin kaiken kaikkiaan siltä, että kävelin päämäärätietoisesti katse maaliviivassa oman lähtötelineeni luokse ja asettauduin siihen valmiina spurttaamaan räjähdysmäisesti, kun lähtö tapahtuu. Enää ei ole väliä mitä tapahtuu minun sivuillani ja keiden kanssa olen rinta rinnan. Tärkeintä on minun juoksuni. Ja kun katson yleisöön näen juuri ne ihmiset, joiden tiedän vilpittömästi haluavan minun tulevan ensimmäiseksi ja voittavan itseni!

Helmikuulta odotan uuden elämän asettautumista urilleen ja voisi kai sanoa, että olen jo aika valmis siihen, että alun into muuttuu siihen, että hei, tämähän on mulle oikeasti elämäntapa. Tavallinen, harmaa arki come to mama! =D Yksi asia, mihin haluan panostaa enemmän helmikuussa on pysähtyminen ja hyvällä tavalla ajatteleminen ja analysoiminen. Tällä tarkoitan siis sitä, että esimerkiksi hyvän treenin jälkeen hypetän itseäni ja käyn läpi juttuja, jotka menivät todella hyvin treenissä. Samoin, kun tulee jotain vähän hankalampia tilanteita joko sosiaalisissa suhteissa tai opinnoissa, niin käyn niitä tilanteita itseni kanssa läpi ja katson, missä onnistuin noissa tilanteissa ja mitä voisin oppia niistä.

Huomaan nimittäin, että tammikuu meni ehkä hieman pikajunan lailla eli esim. todella hyvän treenin jälkeen olin tietenkin innoissani, mutta toisaalta siirryin suihkuun ja muihin juttuihin aika nopeasti enkä hypettänyt itseäni kovinkaan paljoa. Nuo kehumishetket ovat todella tärkeitä uuden arjen juurruttamiseen vaikka se tuntuukin ehkä vähän tyhmältä kehua itseään kuin pientä lasta. Mutta samoin kuin pidämme siitä, että meidän läheisemme kiittävät tai kehuvat meitä jostain niin meidän tulisi myös jakaa samaa välittämistä itseämme kohtaan. =)

Näillä pikakuulumisilla ja -ajatuksilla kohti helmikuuta!

Mantrat elämäntapamuutoksen tukena

Vaikka tällä hetkellä syönkin vähemmän ja tiukemmin kuin mitä tiedän syöväni siinä vaiheessa, kun pääsen ylläpitovaiheeseen, niin tiedän, että omalla kohdallani on silti kyseessä elämäntapamuutos eikä vain quick fix dieetti. Dietata voi lähes kuka tahansa: syöt ateriasuunnitelman mukaan, teet treenit ja näet tuloksia. 

Mutta jos et ole kunnolla juurruttanut uusia ajatuksia mieleesi, tulet luultavasti palaamaan taas takaisin lähtöpisteeseen, kun lopetat seuraamasta suunnitelmia. Moni kuvailee, että elämäntapamuutos on onnistunut, kun uusi elämäntapa tulee selkärangasta, mutta itse näen asian enemmänkin niin, että elämäntapa tulee kokonaan uudelleen ohjelmoidusta mielestä.

Terveet aivot pystyvät oppimaan lähes rajattomasti ja samalla tavoin kuin opettelemme vieraita kieliä niin voimme opetella myös puhumaan ja ajattelemaan itsellemme uuden identiteetin ja persoonan. Ei, se ei todellakaan ole näin helppoa, mutta joka tapauksessa mahdollista ja itseäni tämän potentiaalin hyödyttäminen on aina kiinnostanut todella paljon!

Ensimmäisen kerran käytin mantroja elämäntapamuutoksessa ollessani vain 16-vuotias. Tällöin halusin kuumeisesti kokeilla kokonaan vegaanisti syömistä, mutta alussa minulla oli todella vaikeaa sopeutua ja tähän otinkin avukseni alla olevan tyylisiä mantroja/väittämiä:

Olen kiitollinen siitä, ettei minun enää tee mieli lihaa. Olen kiitollinen siitä, että siirtymä sujuu lähes ongelmitta ja läheiseni hyväksyvät muutoksen. Olen löytänyt oman tapani olla ja auttaa. Kaikki ei-vegaanit mieliteot ovat kadonneet ja olen onnellinen siitä. 

Aluksi noiden lauseiden toistelu tuntui typerältä ja teennäiseltä, mutta ei tainnut mennä edes viikkoa, kun huomasin, että aloin oikeasti jo ajattelemaan noin. Jossain vaiheessa toki asiat menivät tuttuun tapaan plörinäksi, kun laiskistuin mantroissani ja uuden elämäntavan aktiivisessa ylläpitämisessä, mutta jotkut niistä silloin uutena mieleeni istutetuista ajatuksista ovat edelleen osa identiteettiäni!

 

 

Nykyään mantrani liittyvät urheilullisuuteen, puhtaasti syömiseen ja järkevään ajankäyttöön ja myönnän, että olen ollut todella epäsäännöllinen näiden uusien-vanhojen ajatusten juurruttamisessa. =( Minulla on ollut lyhyitä vaiheita näiden kanssa, mutta viikon-parin päästä olen antanut jonkun ulkoisen tekijän syöstä minut raiteiltani ja minulla on kestänyt taas jonkun aikaa päästä takaisin hyviin tapoihin. Project Fit & Cleanin yhtenä tavoitteenani onkin vihdoinkin tehdä noista jo vuosia mukana kulkeneista "korulauseista" oikeasti minä. 

Mantrani ovat jakautuneet kahteen ryhmään, joista ensimmäinen on yleisempi ja laajempi kattaus sellaisia mantroja, jotka eivät varsinaisesti liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen. Eli esimerkiksi aamuisin pidän aina hetken sille, että osoitan kiitollisuutta sitä kohtaan, että olen muuttumassa tietynlaiseksi. 

Kiitos tästä uudesta elämästä. Kiitos siitä, että en ole enää se sama vanha minä, vaan voin olla jotain parempaa ja tasapainoisempaa! Kiitos siitä, että en enää ahmi tai näännytä. Kiitos siitä, että olen löytänyt urheilun ilon.....

Toinen ryhmä taas on hyvin tilannesidonnaisia mantroja, kuten:

Onneksi minun ei tee mieli ostaa mitään epäterveellistä täältä kaupasta. Olen kiitollinen, että minun tekee mieleni ravita kehoani ainoastaan oikealla ravinnolla. Miten helppoa minun onkaan kävellä herkkuhyllyjen ohi miettimättä edes kahta kertaa ostanko jotain sieltä vai en. Kiitos siitä, että tämän onnistuneen kauppareissun jälkeen pääsen treenaamaan!

Osittain näiden mantrojen kohdalla voi myös puhua oman itsensä harhauttamisesta, sillä kun toistelet noita mantroja, on hyvin vaikeaa keskittyä vaikkapa siihen, mitä haluaisit ostaa karkkihyllystä. Usein huomaankin, että olen niin kiinni mantroissani, että yhtäkkiä vain havahdun siihen, että olen kävellyt ulos kaupasta ja sylini on täynnä juuri niitä terveellisiä ruokia, mitä minun pitikin ostaa. Huolimatta typeristä mieliteoista!

Omien mantrojen luomisen aloitus kannattaa aloittaa siitä, että kirjoitat jokaisesta elämäsi osa-alueesta ikään kuin unelmaversion ja tärkeää tässä vaiheessa on olla kahlitsematta omaa mielikuvitustasi ja toiveitasi! Anna siis kynän, kännykän tai tietokoneen näppäimistön kirjoittaa auki juuri sellainen unelmaelämä ja -minä, jollaisena se tulee sensuroimattomana mielestäsi. Tämän unelmaminän pohjalta sitten luot lyhyitä ja ytimekkäitä pääpointteja, joista muodostuu mantrasi. Esimerkiksi jos unelmaelämäsi on aktiivista etkä enää halua olla sohvaperuna niin mantraksesi saattaa muodostua jotain seuraavaa: 

Onneksi en enää käytä viikonloppujani kotona makoiluun, vaan olen aktiivinen ja nautin elämästä täysillä! Olen kiitollinen siitä, miten paljon iloa saan ihmisten näkemisestä ja tapahtumiin osallistumisesta. Minulla ei ole yhtään ikävä entistä minää enkä osaa kuvitella elämääni ilman tätä kaikkea ihanaa, jota nyt elän ja saan kokea!

Remember: dream big! =) Mieti, mitä kaikkea olet jo elämäsi aikana oppinut ja mitä uutena tulleita tapoja ja tottumuksia olet sulauttanut osaksi arkeasi. Kaikkiin noihin et pystynyt vaikuttamaan vaan esimerkiksi vanhempasi ovat päättäneet osan asioista sinun puolestasi, mutta nyt on sinun vuorosi tehdä itsestäsi juuri sitä, mitä haluat olla!

Liikuntasuunnitelmani projektia varten

Vihdoinkin aikaa istua alas ja kirjoitella liikuntasuunnitelmastani eli tässäpä tämä postaus! =)

• Maanantai, keskiviikko (riippuen vähän opiskeluista) ja perjantai: 20-30 minuutin HIIT/lenkki plus vatsa ja peppu/lantio salilla painoilla
• Tiistai, torstai ja lauantai: baletti
• Sunnuntai: tennis

Näiden lisäksi tulee käveltyä yleensä aamuisin noin 30 minuuttia ja viikonloppuisin sitten vähän enemmän. Tennis riippuu isästäni eli jos hän on vaikka kipeänä niin silloin tenniksen tilalla tulee olemaan sitten jotain muuta liikuntaa.

Baletin osalta voisi sanoa sen, että jokainen tunti ei ole sellainen, että sen aikana nousisi edes pieni hiki pintaan vaan joillakin tunneilla keskitytään niin paljon tekniikan hiomiseen ja kunnon pilkun viilaamiseen, että siinä ei vain yksinkertaisesti nouse pulssi kertaakaan mihinkään rasvanpolttolukemiin. Noita tunteja voisikin verrata ehkä enemmän hyötyliikuntaan kuin kunnon treeniin ja myös sen takia liikuntaviikkoni näyttääkin ehkä lähtökohtaisesti aika täyteen ahdetulta.

HIIT:in/lenkkien osalta voisi avata sen, että nuo ovat ne treenimuodot, jotka pistää todella paljon vauhtia aineenvaihduntaani, rasvanpolttoon ja kunnon kohoamiseen, joten haluan ehdottomasti nuo treenit osaksi tätä projektiani! Alkuun tiedän, että 20 minuuttia riittää, mutta koska kuntoni kohoaa niin nopeasti (kuten voi vaikka lukea täältä) niin tuo 30 minuuttia tulee varmasti vähintään puolentoista viikon kuluttua vastaan.

Näiden osalta haluan pitää pientä fiilispohjaista liikkumista tässä projektissa eli jos tuntuu siltä, että juuri tänään haluankin lähteä ulos lenkille suunnitellun HIIT:in sijaan niin sitten saan tehdä juuri noin. =) HIIT:it ja lenkit eivät kuitenkaan muokkaa juuri niitä kohtia, joita haluan eli sen takia treenaan lisäksi painoilla vatsalihaksia ja lisäksi koska haluan muotoja niin treenaan myöskin erikseen vielä painoilla lantiota ja peppua. Vatsan osalta kokeilen aivan ihanan ja kirjaimellisesti elämäni muuttaneen MissFitAndNerdyn ohjelmaa (video ja itse ohjelma) ja pepun ja lantion pyöristyksen osalta noudatan itse tekemääni ohjelmaa, jonka avulla olen todistetusti aiemminkin saanut muotoja!

On hyvin mahdollista, että kun projekti etenee niin tuota salilla treenaamista tulee enemmän, sillä tiedän, että jossain vaiheessa alkaa taas himottaa esimerkiksi kunnon pyöreyden hakeminen olkapäihin. Mutta jostain täytyy aloittaa ja nämä on nyt ne prioriteetit!

Mietin pitkään, miten seuraisin liikuntojani ja kehittymistäni. Moni liikunnasta kirjoittava/vloggaava laskee viikoittaisia urheilumääriä minuuttien ja tuntien osalta, mutta itse katson asiaa enemmän tehokkuuden kuin ajan kannalta. Eli yhden tunnin reipas kävely vs 20 minuutin HIIT/lenkki: kävely tuo enemmän aktiivisuutta viikon kokonaiseen tuntimäärään, mutta hyvin luultavasti tuo HIIT-treeni on nostanut pulssiani paljon enemmän ja tehostanut rasvanpolttoa ja tietenkin kehittää lihaksia aivan eri tavalla!

Myöskään mitään keskivertopulsseja en haluaisi syynätä hulluna muuten kuin ehkä lenkkien ja HIIT:tien osalta, jotta tulen patistaneeksi itseäni mukavuusalueen ulkopuolelle. Baletin ja kävelyjen osalta haluan keskittyä itse siihen liikkumiseen ja baletissa kehittyminen näkyy aivan muissa asioissa kuin kunnon kohoamisessa eikä siinä ehdi mitään pulssia tuijotella! Tennis taas on aivan 100%:sesti puhdasta nollaamista, joten senkään osalta en haluaisi ihan liikaa patistaa itseäni.

Nälkä saattaa kuitenkin kasvaa syödessä, joten ainakin, koska kunnon kohoaminen tulee näkymään tenniksessä niin voi olla, että kyttäilen kuitenkin dataa enemmän kuin tässä nyt väitän. =’D Lähtökohtaisesti kuitenkin olen ajatellut, että ainakin alkuun keskityn vain siihen, että pidän tämän viikkorytmin ja katson myöhemmin lisäänkö jotain ns. välitavoitteita ja siirrynkö muutenkin enemmän tavoitteelliseen liikkumiseen. Ja enemmän tavoitteellisella tarkoitan siis sitä, että määrittelisin tavoitteeni tarkemmin enkä pitäisi niitä hieman epämääräisinä "haluan olla paremmassa kunnossa" tai "haluan muotoja". 

 

Tänään onkin siis vuorossa balettia ja tiedossa juurikin vähän rauhallisempi tunti eli meillä on työpaja tekniikan hiomista varten ja odotan tätä kyllä innolla! Myöhemmin on sitten tarkoitus käydä äidin ja tätini kanssa pitkällä kävelyllä, koska tänään pitäisi olla taas ihana aurinkoinen päivä. Lisäksi autan apupakettien pakkaamisten kanssa, koska varmaan Suomessakin on uutisoitu niistä aivan kamalista tulvista, joita tässä ihan viereisessä maakunnassakin on ollut enkä pysty vain olemaan paikoillani tuollaisten asioiden suhteen. =|

Olen todella kiitollinen siitä, että vanhempani eivät koskaan antaneet minun tottua siihen, että meidän perheellä ja suurimmalla osalla suvusta menee hyvin ja that's that vaan meidän tehtävänä on sitten jakaa meille kertyneitä varoja niille, joilla ei ole täyttä korttipakkaa. Usein minusta tuntuu täällä blogissakin jotenkin todella pinnalliselta ja typerältä, mutta toki muiden auttamista ei tarvitse tehdä oman terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella eli myös itsestään täytyy pitää huolta ja antaa itselleen vapaa-aikaa ja nollauksia! Toivonkin, että tämän projektin edistyessä saan vapautettua itsestäni vieläkin enemmän ympärilleni ja näin ollen parantuneesta kunnosta, paremmasta ajanhallinnasta ja energiasta hyötyvät mahdollisimman monet vaikka teenkin tämän lähtökohtaisesti vain itseäni varten!

Asiaa ruuasta ja meal plan

 

Olen edelleen aaltoilevasti hieman puolikuntonen ja tiistaina tämä alkoi tuntua enemmänkin allergialta kuin kunnon nuhalta. Tänään havahduinkin siihen, että hei, tämähän on vanha kunnon tuttuni lisäaineyliherkkyys, mutta nyt hieman radikaalimpana versiona kuin aiemmin! Varsinainen lisäaineallergia on todella harvinaista ja sitä minulla ei ole koskaan todettu, mutta yliherkkyys sen sijaan tapahtuu aika ajoin. Tuolloin oireina ovat lievästi kipeä olo, ihon kutina, finnien ilmestyminen kulmakarvojen väliin ja niiden yläpuolelle eli kohtiin, joihin minulle ei yleensä koskaan tule finnejä, mielialojen heittely, yleinen väsymys ja mahan oireilu.

Yleensä finnit ja ihon kutina ovat olleet ne ensimmäiset merkit, jolloin olen saman tien havahtunut tilanteeseen, mutta nyt tämä alkoi hieman "väärästä" päästä eli siitä aiemmin viimeisestä oireesta, joka on kipeä olo. "Onneksi" tänään aamulla olivat kuitenkin ilmestyneet tutut iho-ongelmat, jolloin osasin yhdistää tämän nuhaisen olon tuohon yliherkkyyteen. Lisämotivaatiota siis ruokavalion haltuunottoon, sillä tällä viikolla olen tähän asti syönyt pois vielä vanhoja ruokia, joten ruokavalio ei ole ollut niin terveellinen kuin mikä on lopullinen tavoitteeni. 

Hyvässä kohtaa tulee siis tämä ruokapostaus eli.....

En erittele tässä ruokamääriä, joita tulen syömään, sillä niiden osalta on vain lähtökohta ja ikään kuin alun kokeilu ja jos se ei toimi niin nostetaan ruokamääriä. Lähtökohtaisesti kokeillaan mennä noin 1500 kalorilla riippuen hieman valitsemistani ruuista, mutta olen aika varma, että siinä vaiheessa, kun otan kunnolla mukaan HIIT:it ja salitreenaamisen niin tuota määrää täytyy nostaa. Myös jos joku miettii, että rasva ehkä palaa miinuksilla, mutta lihas ei kasva niin onneksi näin ei sitkeästä harhaluulosta huolimatta kuitenkaan ole, vaan lihas kasvaa myös miinuskaloreilla, kunhan se ei huitele jossain -800-1000 kalorissa joka päivä ja kunhan kehoa ruokkii kunnon ruualla.

Ateriasuunnitelmassa on ihanan paljon mahdollisuuksia muokkailla päiviä juuri sellaisiksi kuin huvittaa ja kyllästymistä tuskin tulee ihan heti tapahtumaan! Lisäksi tästä on helppo lisätä ruuan määrää siinä vaiheessa, kun pääsen vihdoinkin unelmakroppani ylläpitovaiheeseen.

Aamupala:

• tuorepuuro valitsemallani makuyhdistelmällä (esim. raakakaakaojauhe ja mustikoita tai vaniljajauhetta ja vadelmia jne.) ja protskujauheella sekä chia-siemenillä
  

Lounas:

• iso hedelmäsalaatti (iso tarkoittaa siis noin 400-500 kalorin kokoista, hedelmiä saa vaihdella oman mielen mukaan)

Treenin jälkeen: 

• palkkari, kun treeninä on ollut sali tai HIIT

Päivällinen*:

• proteiinia (eli esim. tofu, tempe, seitan jne.)
• kasviksia keitettyinä, höyrytettyinä, paistettuina tai uunissa (saa käyttää hieman öljyä kahden viimeisen valmistustavan kanssa)
• täysjyväriisiä, -spagettia tai -pastaa
• rasvan lähde (avokadot, pähkinöitä, siemeniä jne)

* Päivällisen kohdalla on tarkoitus, että noin 2/4 lautasesta olisi proteiinia, lopusta 2/3 kasviksia ja riisiä/pastaa jne. ja 1/3 rasvaa. Lisäksi mausteina käytän kaikkea, mitä vain keksin, mutta suolaa en lisää ruokaan!

 

Mitä, ei vähähiilarista, yli 100 g proteiinia per päivä tyyppistä ruokavaliota?! Joo ei, onneksi, sillä ruuansulatuselimistöni pääsee tällä ruokavaliolla niin paljon helpommalla ja tiedän, että pääsen kokemaan myös muut tälläisen ruokavalion plussat eli ihoni tulee tasaisemmaksi ja kirkkaammaksi, saan loputkin finnit huspois, maha pysyy tyytyväisenä eikä turpoile pitkin päivää ja energiaa riittää! Tällä ruokavaliolla proteiinia kertyy kuitenkin noin 80 g, mikä on enemmän kuin tarpeeksi painoni huomioon ottaen, joten no worries.

Olen aiemminkin täällä kirjoittanut siitä, miten ns. tavallinen proteiinipitoinen treenaajan ruokavalio ei ole tuonut hyvää oloa, päinvastoin. Tuo oli asia, jonka talven 2020-21 kokeilun jälkeen vain hyväksyin ja totesin, että täytyy mennä kroppani ehdoilla. En ole löytänyt itselleni ja oireisiini mitään sopivaa oireyhtymää, mutta toisaalta olen ajatellut, että ei tarvitsekaan niin kauan kuin olen kuitenkin löytänyt elämäntavan, jolla maha ja keho toimii niin kuin pitääkin.

Tässä ison löydön toi viime vuoden kesäkuun Havaijin matkani, jolloin elelin pääasiassa hevi-osaston ruuilla ja olo oli vain aivan mieletön! En syönyt ollenkaan muuta prosessoitua ruokaa kuin raakaproteiinijauhetta smoothieiden kanssa ja esimerkiksi tofua, mutta en välttämättä sitäkään edes päivittäin. Tuon matkan aikana minulle avautui aivan uusi maailma: elämä ilman mahan jatkuvaa outoa oireilua ja liiallisen veden varastoitumista kroppaan ja kasvoihin. Kotiinpaluun jälkeen olen pääosin jatkanut samalla linjalla, mutta tuonut myös muita terveellisiä ruokia ja ruoka-aineita arkeeni, jotta ruokavalioni on mahdollisimman monipuolinen.

Sitten on toki ollut sellaisia kausia, jolloin on tullut syötyä prosessoitua ruokaa ja ihan puhtaasti roskaruokaa ideaalia enemmän ja kyllä sen vain heti huomaa olossa! Nuo hetket ovat usein olleet sellaisia, että olen ajatellut olevani aivan liian tiukkapipoinen ruokavalioni kanssa ja että ”kyllähän mä nyt voin, kun muutkin”. Mutta kun ei siitä oikeasti tule edes mitään henkistä mielihyvää ja usein nuo ruuat ovat maistuneet pelkästään rasvalta, suolalta, esansseilta tai sokerilta. Lisäksi huomaan jääväni todella helposti koukkuun noihin kemikaalikoktaileihin, joten niin kuin alkoholistikaan ei juo yhtäkään lasillista niin samoin myös minun täytyy vain antaa keholleni lupa olla ilman sellaisia ”ruokia”, jotka eivät oikeasti ole ruokaa ja ravintoa nähneetkään.

Ehkä tässä on riittävästä lätinää ruuasta ja seuraavassa postauksessa avaan enemmän tulevaa liikuntasuunnitelmaa! =)

Kehokuvat ja pieniä blogiuudistuksia

59.3 kg - rasva% 26.6

Olin todella hämmentynyt tuosta painosta, mutta kehonkoostumus toki on se, millä on eniten väliä, joten kohti kiinteytymistä we go! Huomaan kuitenkin yläkropassani muutoksen ja luulen, että pienen laihtumisen alta on paljastunut baletin tuomat muutokset selässä ja käsivarsissa, koska suurimman osan ajasta pidät käsiäsi kehostasi irrallaan. Olen lisäksi viime aikoina panostanut uudenlaiseen tasapainokikkaan eli sellaiseen, että kun tasapainoilen tietyssä asennossa, tasapainoni tulee ikään kuin selästä. Tätä on vähän outoa selittää enkä tiedä onko tässä mitään järkeä ei-tanssijoille, mutta tasapainon pitäminen tuntuu aivan erilaiselta, kun jännität selkäsi ja yläkroppasi sen sijaan, että keskittyisit vaikka vatsalihaksiin. 

Joten ehkä tuokin on tuonut yläkroppaan muotoa, en tiedä. Joka tapauksessa on ihan mukavaa aloittaa kivalta pohjalta sen sijaan, että tarvitsisi aloittaa mistään aallonpohjasta tai "alusta" niin kuin hyvin monta kertaa aiemmin on ollut! Tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin vaikkakin heräsin tähän aamuun hieman kipeän oloisena, joten suunniteltu kunnon megamättötreeniöveri yliopiston salilla ei kyllä tule tapahtumaan, vaan ajattelin käydä sen sijaan ihan vain kävelyllä ja seurailla oloa. Toivon, että en tule kunnolla kipeäksi, sillä opinnot ovat myös juuri alkaneet, joten en haluaisi heti jäädä niissä jälkeen. =(

Suunnitelmanani oli uudistaa blogin ulkoasua enemmän kuin mihin loppujen lopuksi päädyin. Piti vaihtaa väriteemaa ja vaikka mitä, mutta jotenkin tykkään tästä harmahtavaan taittuvasta vaaleansinisestä, harmaasta ja valkoisesta yhdistelmästä. Ja muistin, miksi alunperin valitsin sen tämän blogin väriskaalaksi: haluan, että minun oloni tuntuu yhtä kepeältä, pirteältä ja kuitenkin seesteiseltä kuin miltä nuo värit näyttävät. Joten värit jäivät, mutta matka jatkuu! =)

Uudistin totaalisesti Liikuntaseuranta-sivun ja sen kanssa ähelsinkin kirjaimellisesti pari tuntia, kunnes totesin, että ei, pakko kirjoittaa liikunnat auki, jos haluan nuo "tekstimuodossa" ovat taulukot kuvina olevien taulukoiden sijaan. Tuon jäätävän säätämisen lopputulemana luulen kuitenkin, että tuo taulukkomuotoinen päivittely on itse asiassa nopeampaa kuin kuvien kanssa säheltäminen. Taulukot saattavat puhelimen näytöllä näyttää hassuilta aluksi, mutta kun zoomaa näyttöä niin kaikki taulukoiden viivat tulevat näkyviin!

Harmittaa, että minulla ei ole kunnon dataa koko viime vuoden liikunnoista, mutta iso kehitys on selvästi tapahtunut, kun vertaa nykytilannetta viime vuoden huhti-toukokuuhun. Kyllä se urheilija alkaa täältä taas hiljalleen kuoriutua esiin. ;) 

Nyt lähden viemään kurssikaverille yhden kirjan nopeasti toiseen dormiin ja sen jälkeen suuntaan kävelylle, koska tämä koneella kökkiminen alkaa jo tuntua alaselässä ja hartioissa. Tässä pieni tilannepäivitys kehon ja blogin osalta ja seuraavaksi postailenkin sitten liikunta- ja ravintopuolesta enemmän! =)

Kuulumisia ja blogiuutisia

Loma on ohi ja arkeen on palattu!

Viime viikon lauantaina oli paluu kampukselle ja pakko kyllä sanoa, että alkuun hieman ärsytti opintojen alkaminen. =D Lomalla siis tuli treenattua oikein kunnolla, syötyä hieman huonommin ja lepsummin, pohdittua realistisia tavoitteita tälle vuodelle, mietittyä mikä meni viime vuodessa hyvin ja missä olisi ollut parantamisen varaa. Tuli tutustuttua yllättävästä suunnasta uusiin ihmisiin, joiden kanssa on mielenkiintoinen ja itselle sydäntä lähellä oleva projekti aluillaan, saatua promotyö yhden vegaanin kosmetiikkabrändin kanssa, mistä olen tosi innoissani ja tuli myös suunniteltua tämän kuun lopun baletin avoimia ovia, jolloin pääsen järjestämään tanssitunnin kaiken ikäisille pääosin nollatason vierailijoille. Tein jazz-keikkoja, jotka piristää aina ja lisäksi ihan vaan nautin löllöttelyajasta perheen kanssa vanhempien terassilla istuen. 

 

Joululahjat olivat aika minimaaliset verrattuna edelliseen jouluun, mutta hyvä vaan! Eli lahjaksi sain:

• Ariana Granden Moonlight-hajuvesi
• Grishkon uudet kovakärkiset 
• Grishkon kovakärkisten pehmusteet 
• Joustavat nauhat kovakärkisiin
• Signature-kynsilakkani eli Essencen geelilakka Bubble Trouble 
• Bybin Bakuchiol Booster seerumi 

Nuo Grishkon pehmusteet ovat kyllä game changer! Niin moni tanssija vannoo sen puolesta, että ei tarvita kuin lampaanvillaa ja ehkä jotkut itsetehdyt ohuet pehmusteet. Mutta sitten he käyttävät hirveät määrät ihoteippiä suojatakseen joitain kohtia varpaistaan ja itsekin jotenkin totuin tähän kaikkeen. Onneksi vanhemmat kuitenkin päättivät yllättää, sillä kyllä hyvien pehmusteiden tuoman eron vain huomaa: hyvästi ihoteippi ja myös lampaanvillan olen vähentänyt ihan minimiin! 

Jouluna oli hieman sukulaisvisiittejä, mutta uusi vuosi meni todella rauhallisesti eli jaksettiin vanhempien kanssa odottaa vuoden vaihtuminen, mutta jo ennen puolta yhtä oltiinkin jo kaikki sängyissä. Alkoholia emme juoneet poikkeuksellisesti ollenkaan ja se teki todella hyvää! Muutenkin tänä vuonna haluan aivan kunnolla hypätä alkoholittomuuteen sellaisissakin tilanteissa, joissa alkoholia on tarjolla ja voisin juoda maltillisesti vain sen muutaman lasillisen. Tuollaisissa tilanteissa sitä vain tulee aivan liian usein mentyä ryhmäpaineessa sen skumppalasillisen luokse vaikka ei oikeasti haluaisikaan juoda edes sitä yhtä lasillista. Täytyy siis rohkaistua ja luultavasti joku muukin tulee paljastaneeksi samat ajatuksensa, mutta kyseinen henkilö ei myöskään aiemmin ollut uskaltanut kieltäytyä!

 

Mitä sitten kuuluu sille projektille, jonka pitäisi olla koko tämän blogin keskiössä eli taviksesta fitiksi? Aiemmin rummutin sitä, että en todellakaan ole mikään salimuidu, mutta joulun ja uuden vuoden aikana esiin tulleet tulokset kunnon treeneistä nostivat pinnalle taas sen faktan, että kyllä mä tarvitsen tuollaista treeniä, jotta saan unelmakroppani. Ja oikeastaan oikeassa seurassa huomasin taas nauttineeni salilla treenaamisesta ja lisäbuustia tuo myös tuo alulle laitettu projekti, kutsutaan sitä vaikka nimellä Project Clean & Fit. Tämä projekti on tuonut itselle tosi ison motivaatiopuuskan sen suhteen, millaisia tuloksia tiedän, että näen kunnon treeneistä, kun hoidan tuon fit-puolen lisäksi kuntoon myös clean-puolen eli annan keholleni kunnollista ja puhdasta ravintoa.

Ja tämän myötä aionkin hieman muokata blogia ja uudelleen fokusoida itseni siihen, että saan vihdoinkin sen fyysisen kunnon, terveyden ja tasapainon, jonka tiimoilta alunperin aloitinkin tämän blogin. En halua ajatella viime vuotta mitenkään kokonaan epäonnistuneena vaan enemmänkin pohjan luomisena sille, että nyt tulen onnistumaan. Vuosi ei nimittäin todellakaan ollut helppo, sillä terveysongelmat haittasivat arkeani aika pitkälle kevääseen ja maaliskuu oli ehdottomasti huonoin kuukauteni hetkeen. 

Ukrainan sota, todella huonosti voinut kroppa ja sitä myötä mieli, uniongelmat, jatkuva verikokeissa ramppaaminen, koulu- ja harrastusryhmäkiireet..... Oman lisänsä toivat myös ahdistavat sosiaaliset tilanteet, joiden myötä päädyin todella rankkoihin päätöksiin ja irtaannuin erittäin toksisista "ystävistä". Hetken aikaa tuntuikin siltä, että samaan aikaan, kun olisin jatkuvasti kaivannut enemmän ja enemmän oikeasti minua ymmärtäviä ystäviä, joille purkaa pahaa oloa niin läheltäni vain katosi ihmisiä ja jäin aivan yksin. On vaikeaa myöntää, mutta pari kertaa viime vuonna mietin, että olisi niin paljon helpompaa ja parempaa, jos olisin vain lähtenyt niinä muutamana hetkenä, kun olen käynyt lähellä kuolemaa. Koska ei se käsissäni ollut elämä tuntunut elämisen arvoiselta.

 

Vuosi 2022 olikin loppujen lopuksi kunnon konmaritusvuosi, vaikka olin jotenkin ajatellut vuonna 2021, että olin "valmis" ja asiani olivat järjestyksessä ja aligned. Tuntuu siltä, että olen raahannut hyvin paljon tapoja, ajatuksia, unelmia ja ihmisiä pois elämästäni ja saanut herätä tähän vuoteen puhtaanvalkoisesta, hyvin minimaalisesti sisustetusta huoneesta, johon pääsen nyt laittamaan tämän vuoden minän leimani. Joten kun Project Fit & Clean alkoi muodostua ja minua pyydettiin mukaan, en todellakaan halunnut sanoa ei ja päätin lähteä täysillä tuohon! 

Huomenna on siis luvassa tuttuun tapaan kehonkoostumusmittaus ja kehoseuranta ja liikunta- ja ruokavaliosuunnitelma hioutuu vielä viikonlopun aikana. Aionkin nyt viikonloppuna syödä vähän rennommin, mutta en kuitenkaan vedä mitään herkkuövereitä tai makoile sängyssä, vaan rennommista ruokailuista huolimatta haluan panostaa urheiluun! Tuntuu siltä, että todella iso musta pilvi on väistynyt ja olen rohkaistunut puhumaan minun totuuteni enkä vain piilottele muiden selkien takana ja elä puoliteholla, koska pelkään, mitä muut ajattelevat. 

Not my thang anymore!