Viikko 4 + synnintunnustus

Viikon 4 liikunnat: 

• maanantai: kävely 24 min + HIIT ja vatsat 28 min 
• tiistai: baletti 1 h 3 min 
• keskiviikko: kävely 32 min + HIIT 24 min 
• torstai: kävely 31 min + baletti 1 h 9 min 
• perjantai: kävely 21 min + 31 min 
• lauantai: sali 57 min + kävely 25 min 
• sunnuntai: 24 min kävely + tennis 1 h 20 min 
• yhteensä: 8 h 39 min
  

Viimeisen parin viikon ajan olen nukkunut hieman tavallista huonommin ja on tuntunut siltä, että vaikka näennäisesti arkeni on ollut todella yksinkertaista niin silti pääni on ollut aivan sekaisin. En tiedä onko sitä huomannut täällä blogin puolella, mutta itse olen ainakin tuntenut sen, että olen kokenut jotain ihmeellistä identiteettikriisiä ja miettinyt sitä, onko tämä sittenkään minun juttuni. Onko täällä näkyvä minä se oikea minä.

Olen pohtinut paljon ajankäyttöäni, sillä tuntuu siltä, että en oikeasti vain ehdi tekemään kaikkea sitä, mitä haluaisin. Viime viikolla olin jopa helpottunut siitä, että treenasin vähemmän, koska siten ehdin tekemään enemmän kaikkea muuta. Mutta sitten toisaalta tuonkin osalta tiedän tavoitteeni enkä saavuta niitä vain kävelyllä, baletilla ja HIIT-treeneillä. Lisäksi en voi kyllä sanoa puhtaalla omallatunnolla, että nopeiden HIIT-treenien jälkeen olisin käyttänyt loppuillan edes mihinkään oikeasti järkevään, kuten opiskeluun... Eli se siitä "järkevämmästä" ajankäytöstä!

Viime viikolla oli myös useita päiviä, kun söin todella vähän ja päivittäinen miinus olikin reilusti yli tuhat kaloria. Lähdin kokeilemaan hieman tiukempaa dieettiä sillä ajatuksella, että halusin sulkea menneisyyden ovet. Halusin kokeilla tuota, jotta pääsisin näkemään, miten pitkälle olen päässyt mieleni kanssa ja miten erilaista diettaaminen on minulle nykyään, koska en tee sitä itsevihaa täynnä.

Lisäksi myönnän kyllä, että halusin myös laihtua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja olin niin valmis siihen, että olisin voinut tyyliin maaliskuun alussa tulla tänne mielettömän kehomuutoksen kera ja kertoa, miten helposti nää tulokset on syntyneet ja miten oon saanut nää aikaan tyyliin vaan sillä, että en oo syönyt roskaruokaa. So simple and easy, you guys!

Pureuduin lähes pakkomielteisesti syvälle vanhoihin ruokapäiväkirjoihin ja kokeilin, millaista olisi edelleen syödä niin. Ja vaikka silloiseen aktiivisuusmäärääni ja mielialaani nähden söinkin aika "paljon" niin nykyiseen elämäntapaani tuollainen ei sovi enää ollenkaan! Vielä tänään tein HIIT-treenin pääkivusta kärsien, koska olin taas syönyt liian vähän ja totesin, että mä en oikeasti edes halua pystyä enää tälläiseen. Mä haluan pystyä treenaamaan!! Lisäksi en halua kärsiä ummetuksesta niin kuin entinen minäni kärsi, koska en vain yksinkertaisesti syönyt tarpeeksi kuitua ja söin todella minimaalisesti kasviksia ja hedelmiä. 

 

Tiedän, että tää kaikki kuulostaa typerältä, mutta mä sain aika helposti perusteltua itselleni sen, miksi mä voisin ihan hyvin kävellä aika samoja askeleita kuin joskus kävelin, saavuttaa sen mun silloisen unelmakropan, joka oli aika samanlainen kuin nykyinenkin unelma ja sitten tehdä se, mitä mä en koskaan aiemmin osannut tehdä: pysyä siellä unelmakropassa eikä ahmia itseäni taas kymmentä kiloa painavemmaksi.

Tässä suunnitelmassa vain on se ongelma, että nykyään mä tiedän niin paljon enemmän kuin tuolloin joskus. Nykyään mulla on moraali ja haluan olla rehellinen enkä elää mitään kaksoiselämää. Nykyään mä myös haluan urheilla, kun taas aiemmin mun liikunta oli oikeastaan vaan kävelyä eikä mitään muuta. Mä haluan pystyä täysin puhtaalla omallatunnolla sanomaan, et oon saanut kroppani terveellisin keinoin ja säkin voit sen tehdä!

Mä en saa ikinä tulevaisuutta, jos oon katse kiinni menneissä ja mä tiedän, että se on mun ja monen muunkin tapa handlata esim. stressiä tai pelkoa tulevaisuudesta. Mutta toi ei vain vie mihinkään sellaiseen, jota nykyinen minä haluaa. Luulen, että tää tuleva kilpailu ja sen mukanaan tuomat uudet kuviot on se, mikä on laittanut mut hakeutumaan "turvaan" menneisyyteen, mut mä en halua sitä, mitä menneisyydellä on mulle antaa. Muutenhan mä eläisin edelleen niin kuin oon joskus elänyt. 

Joten tässä oli mun pieni confession, jonka kirjoittaminen on tuntunu paljon enemmän vapauttavalta kuin mitä ajattelin ku aloin kirjoittamaan tätä. Tein typerän dippauksen menneeseen, mut muutan mun kurssini tässä ja nyt!

Viikot 2&3 + polven kuntoutus

Viikon 2 liikunnat: 

• maanantai: kävely 21 min + HIIT ja vatsat 27 min 
• tiistai: kävely 29 min + baletti 58 min
• keskiviikko: kävely 31 min + sali 59 min
• torstai: kävely 29 min + baletti 58 min
• perjantai: kävely 1 h 4 min 
• lauantai: kävely 29 min + 27 min 
• sunnuntai: kävely 1 h 39 min + tennis 58 min
• yhteensä: 9 h 49 min 

Viikon 3 liikunnat: 

• maanantai: kävely 25 min + HIIT ja vatsat 36 min
  
• tiistai: kävely 28 min + 57 min + baletti 27 min
• keskiviikko: kävely 25 min 
• torstai: kävely 31 min + baletti 58 min 
• perjantai: kävely 31 min + sali 50 min
• lauantai: kävely 38 min 
• sunnuntai: tennis 51 min + kävely 32 min
• yhteensä: 8 h 1 min 

Huh, olipas helpottavaa saada nuo liikunnat vihdoinkin laitettua tänne. ='D Joka tapauksessa viime viikolla tuli liikuttua tavallista vähemmän, mutta toisaalta se oli tärkeä viikko: otin nimittäin kunnolla tämän polviasian käsittelyyn ja lauantaina mulla olikin ensimmäinen tapaaminen urheilufysioterapeutin kanssa! 

Koska vaikka miten yritän vältellä asiaa niin mua ahdistaa ja surettaa se, että en pysty juoksemaan enää niin kuin ennen enkä pysty edes kyykkäämään salitreenien aikana painoilla. Myös perjantaina kevyillä painoilla tehdyt cable squatit tuntuivat polvissa ja tuo turhautti sen verran, että varasin heti ajan urheilufyssarille. Haluan pystyä urheilemaan juuri niin kuin itse haluan ja tiedän, että tämä polviasia on kuitenkin sellainen, että pystyn kuntoutumaan kunhan vain sitoudun tähän. 

Haluan palata kokemaan sitä ihanaa vapauden tunnetta, kun maisema vilisee ohi ja juokset huomaamattasi 15 kilsaa, kun iso osa porukasta ei vielä ole edes herännyt, koska on niin aikainen aamu. Haluan pystyä lenkkeilemään Mr. P:n ja kamujen kanssa, haluan osallistua hyväntekeväisyysjuoksuihin muutenkin kuin vain lahjoittamalla rahaa...

Oli myös hyvä kuulla lauantaina, että lievä inhottava tunne tai jopa kipu polvessa ei välttämättä ole huono merkki, jos se tapahtuu silloin, kun olet oikeasti kuntouttamassa polvea. Eli kun esimerkiksi kerroin millaisia inhottavaa tunnetta tuovia liikkeitä teen treeneissäni niin moni niistä on itse asiassa aivan samoja liikkeitä kuin joita tulen nyt kuntoutuksen aikana tekemään. Mutta nyt niitä vain tehdään erilaisissa sarjoissa ja toistoissa ja nämä saattavat aiheuttaa sitä, että treenin aikana, heti sen jälkeen tai seuraavana päivänä voi polvissa tuntua kipua, lievää turvotusta ja inhottavaa tunnetta.

Mutta niin kuin esimerkiksi salitreenien jälkeen lihaksissa tuntuu "kipua" niin samalla tavalla polvissakin voi tuntua noiden treenien jälkeen. Enkä koskaan edes ole ajatellut sitä, että polvissa tuntuva inhottava tunne voisi myös olla jotain "positiivista" vaan minulle se on saman tien pelottava ja huolestuttava tunne, joka täytyy saada pois. 

So here goes nothing! Tuskin olen missään kunnon juoksukunnossa keväällä, mutta tällä hetkellä mulle riittäisi se, että pääsisin edes vaikka juoksemaan lyhyissä intervalleissa kevään aikana. En halua asettaa keholleni ja itselleni liikaa paineita toipumisen suhteen, mutta toki vanhat merkit viittaa siihen, että mun keho saattaisi kuntoutua aika nopeastikin. Etenkin nyt, kun en pelkää enää niin paljoa sitä, että polvissa tuntuu. 

Olo on tosi helpottunut tästä ja nyt ihmettelenkin, miksi en vain ole lähtenyt hoitamaan tätä asiaa eteenpäin aikaisemmin! Mutta pääasia, että viime viikko tapahtui ja otin tän asian vihdoinkin prioriteettilistan yhdeksi tärkeimmäksi jutuksi. Tälläisiä kuulumisia siis tähän kohtaan ja uuteen viikkoon. =) Tällä viikolla postaan erikseen vielä viime perjantaina saamani geenitestin tulokset! Kaikille kilpailun tytöille siis tehtiin geenitestit, joilla selvitettiin meidän geneettisiä alttiuksia ja vahvuuksia liittyen painoon, kehonkoostumukseen, ruokailutottumuksiin, sopiviin liikuntalajeihin jne. 

Eli pysykäähän kuulolla, jos tämä kiinnostaa ja hyvää uutta ihanaa viikkoa kaikille! =)

Ei mennyt ihan niin kuin piti...

Mikäs ihme kupla tällä viikolla poksahti. =’) Maanantain treenit meni ihan normaalisti ja fiilis oli hyvä. Tiistaina aamupäivästä huomasin oikeassa polvessa hassua kipuilua ja balettitunti menikin sitten täysin puolitehoilla ja kovakärkiset jätin varuiksi pois.

Tänään kummatkin polvet on olleet turvonneet ja mieliala on sen myötä ollut surkea ja jätin jopa salitreenit pois, vaikka olisin ihan hyvin voinut treenata edes yläkropan ja vatsat. Samoin syötyä tuli paljon huonommin eli ”iltapalaksi” vedin kaksi isoa fetajuustopasteijaa ja kaksi pientä karkkipatukkaa ja nyt vatsa on täynnä ja mieliala vieläkin huonompi, koska päivälliseni olisi kyllä ihan hyvin riittänyt pitämään minut kylläisenä.

Aiemmin olen aina sanonut sitä, että huomaa, miten urheilu pitää yllä hyviä ruokailutottumuksia, mutta tämän päivän roskaruuat ja salin skippaaminen oli kyllä ihan mun omaa asennevammaa. Käveltyä sentään tuli yhteensä puolitoista tuntia, mutta ei se auta saavuttamaan mun tavoitteita.

Uuden vuoden jälkeen tuntuu, että rasvaisen ruuan myötä mulle tulee paineen/lievän kivun tuntua ylävatsaan oikealle puolelle. En tiedä, voihan se olla vain mun omassa päässä, mutta sen uuden vuoden alkoholisituationin jälkeen tuntuu, että pallea on reagoinut rasvaisempaan ruokaan saman tien tuolla paineella/lievällä kivulla.

Harmittaa, ärsyttää, turhauttaa ja surettaa, mutta ei voi mitään ja nämä oli vain kaksi päivää, jotka ei menneet ihan putkeen! Nyt vain chill, breathe in and breathe out ja jatka eteenpäin. Huomasin, että pelkästään nyt illalla tehty reisien venyttely auttoi tuohon ihmeelliseen turvotukseen ja kipuilua ei ole onneksi enää illalla ollut ollenkaan. Viikonlopulle päätinkin itse tehdä pienen kovakärkistunnin, jotta en tipu kärryiltä jo heti uuden lukukauden alussa.

Tästä opin sen, että mun täytyy myös sietää tilanteita, joissa en saa annettua itsestäni ihan 100%:sta enkä voi heti heittää pyyhettä kehään. Muistan joskus lukeneeni tälläisen lainauksen ja se olis ollut hyvä taas pitää mielessä: se, että luovutat ihan kokonaan, kun tuli yksi pieni töyssy, on sama kuin se, että rikkoisi kokonaan sellaisen puhelimen, jossa vain näytönsuojus on mennyt rikki. Jos homma toimii muuten, ei tuon pienen asian pitäisi antaa pilata koko juttua!

Tällä opilla ja vaikka sitten pakotetulla positiivisuudella eteenpäin. =D

Tämän viikon kuulumisia + keväät kuvioista

Siis miten tämä viikko on kestänyt vain kolme päivää?! =D Mihin kaikki aika katosi, kysynpä vaan! Viikkoon on sisältynyt treenejä, balettia, tulevan kevään suunnittelua, opiskelua ja muutama vähän rauhallisempi hetki läheisten kanssa. Maanantaina alkoi siis taas yliopisto ja tiistaina balettitunnit. Heti ensimmäinen tanssitunti olikin kokonaan kovakärkisillä, mutta ei ihan sellaista treeniä, mitä yleensä on eli jalkojen voiman kasvattamista. Vaan tällä kertaa tehtiin ikään kuin aloittelijoiden tunti, mutta vain kovakärkisillä. Ja hitto vie, se oli yllättävän vaikeaa! =D

Kovakärkisillä seisoessa et nimittäin oikeastaan koskaan ole oikeasti tasaisella pohjalla, vaan killut kenkien sisäpuolella olevan kovan "lestin" (shank englanniksi, kuva) päällä. Tämä kova lesti on se, mitä pitää pehmentää, kun aloitat uusilla kärkitossuilla treenaamisen, mutta sitä ei saa pehmentää liikaa, koska muuten kenkä ei enää tue jalkaa ja pahimmillaan tämä saattaa johtaa loukkaantumiseen. Tämä sisäosan lesti ei varsinaisesti ole ongelma varpaiden kohdalla, koska koko kärki on yksi kova laatikko, mutta mitä lähemmäs kantapäätä tullaan, sitä vähemmän tukea jalan alla on ja sitä enemmän vaaditaan tasapainoa. 

Omilla kärkitossuillani kantapääni on lähes sentin lattian yläpuolella ja lesti on vain vajaa neljä senttiä leveä eli sen päällä sitten täytyy tasapainotella. Ei siis ole mitenkään yllättävää, että ihan perus liikkeetkin muuttuvat astetta vaikeammaksi kovakärkisillä ja siksi on todella tärkeää tehdä välillä aloittelijoiden tasoista treeniä, koska kovakärkisillä tarvitaan paljon enemmän lihasvoimaa ja tasapainoa, jotta perus liikkeetkin pysyvät puhtaina. Tunti oli siis todella opettavainen ja antoisa enkä malta odottaa samaa treeniä ensi tiistaina! =)

Lisäksi on tullut tehtyä salitreenit, HIIT+vatsat painoilla, käveltyä ja tänään olis vielä vuorossa isän kanssa pieni perinteinen tennisskaba. Syötyä on tullut ihan ok eli en ole kovin paljoa katsonut mitä syön, mutta pääasiassa olen automaattisesti tehnyt hyviä valintoja ja on tehnyt mieli vain terveellistä ruokaa. Yllä onkin yksi tämän viikon lemppari eli tuorepuuro banaanilla, passionhedelmällä ja raakakaakaonibseillä. Nam! 

 

Mutta sitten niihin tämän kevään kuvioihin... Eli tosiaan tämän kuun lopulla starttaa projekti/kilpailu, jonka aikana alkuun 15 tyttöä pääsee heittäytymään ihan kunnolla "toiseen maailmaan": päästään esim. seuraamaan PT:eiden ja terveysalan laboratorioissa työskentelevien henkilöiden päiviä, saadaan omat PT:t, joiden kanssa muotoillaan jokaiselle oma treeni- ja ruokaohjelma, tehdään muutamia promokeikkoja, käydään terveyden ja hyvinvoinnin messuilla, luennoilla, totutellaan kameran edessä olemiseen (niin valokuva kuin videokin), päästään someoppiin, tutustutaan omaan kroppaan, sen hyvinvointiin ja siihen, millaisen "terveysperustan" haluaa rakentaa eli mitkä on ne sun terveytesi rakennuspalikat. Lisäksi päästään esim. tekemään oma 20 minuutin treenivideo, jonka teossa auttaa se oma PT. 

Tähän matkaan kuuluu kaksi karsintaa, joissa tyttöjä karsitaan niin, että maaliskuun lopussa meitä on enää viisi eli saa nähdä miten pitkälle itse pääsen! Bootcampejä meillä on neljä ja kehonkoostumusmittauksia joka kuun alkupuolella. Lisäksi matkalla odottaa sponsseja, joista kaikista ei vielä ole tietoa, mutta toivon, että ei tule pettymyksiä! Ei hätää, en kuitenkaan ole tekemässä tästä blogista mitään mainospaikkaa eli nostan esiin hyviä tuotteita/vaatteita, jos/kun niitä tulee vastaan, mutta tämän blogin ei ole tarkoitus olla markkinointikanava, vaan jaan jatkossakin tänne pääosin mun keho- ja terveysprojektin etenemisestä. =)

Odotan tätä matkaa aivan super paljon etenkin, kun tällä kertaa tuntuu siltä, että tässä on sydän ja pää mukana kaikilla! Osallistuin aiemminkin yhteen kauneuden ja hyvinvoinnin kilpailuun, mutta se ei jotenkin toiminut yhtään. Tällä kertaa kuitenkin tunnen kuuluvani joukkoon ja meitä on myös peräti yhteensä neljä, jotka ovat kokonaan vegaaneja ja tämän lisäksi kolme kasvissyöjää eli pelkästään tämä jo tuo itselle sellaisen tunteen, että jesh, en ole yksin! 

Mitä tämän kautta sitten saa? Voittajalle on tiedossa paikka urheiluun erikoistuvasta promotoimistosta, jonka kautta pääsee proamaan tuotteita ja palveluita, toimimaan urheiluvaatemallina nettikaupoille ja lehtiin ja pääsee myös "treenimalliksi" tekemään treenejä erilaisille netti- ja app-alustoille. En tiedä vielä haluanko voittaa, sillä odotan tällä hetkellä tätä itse matkaa eniten, mutta eihän sitä tiedä, miten nälkä mahdollisesti kasvaa syödessä. =)

Tälläistä tähän sunnuntaihin! Hassua, kun ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ei ole ollenkaan ollut sellaista "apua, tammikuu on jo puolessa välissä"-fiilistä, vaan enemmänkin, että hitsi oon jo saanut aikaiseksi paljon muutosta eikä nyt ole vasta kuin tammikuun puoliväli. Huomaan, että peppuun on jo tullut paljon kiinteyttä ja muotoa ja sainkin eilen lisätä painoja ja toistoja ihan kunnolla lähes jokaiseen liikkeeseen. Ihan mahtavaa, kun keho vahvistuu ja voi paremmin. Olin myös tällä viikolla alkuviikosta nestemäisellä ruokavaliolla ja keskiviikosta perjantaihin nestemäisellä päivälliseen asti ja huomasin, että tämä lopetti vatsan turpoilun ja pallean turvotuksen todella nopeasti.

Loppuviikosta olo on ollut tosi hyvä ja energinen ja hyvin sujuneet treenit on tuoneet vielä lisää buustia muutenkin hyvään mielialaan. Tästä on hyvä jatkaa! =)

Viikko 1 ja pikakuulumiset

Viikon 1 liikunnat: 

• maanantai: ei liikuntaa, surprise...
  
• tiistai: kävely 1 h 33 min 
• keskiviikko: sali 1 h 1 min + kävely 25 min 
• torstai: kävely 20 min 
• perjantai: jooga 21 min + kävely 1 h 15 min 
• lauantai: kävely 27 min + 1 h 36 min + HIIT 30 min 
• sunnuntai: kävely 1 h 38 min 
• yhteensä: 9 h 6 min
  

Huhhuh, tuo uuden vuoden krebailu on kyllä aiheuttanut sellaisen määrän fyysisiä ongelmia, että for real this time: ei enää IKINÄ!!! Olen siis koko edellisen viikon kärsinyt oudoista mahan ongelmista kuten mahan yhtäkkisestä turpoamisesta syömisen jälkeen ja erhm… Liian nopeasta tyhjenemisestä. =’) Lisäksi jo heti aamulla herättyäni vatsa ja etenkin pallea tuntuu todella täynnä olevalta ja hengittäminen on välillä todella raskasta. Lisäksi mua on väsyttänyt aiiiivan jumalattomasti ja tälläkin hetkellä, vaikka yöunia on takana melkein yhdeksän, niin silmät ei pysy auki. Ja jos menisin makuulle niin tiedän, että nukahtaisin.

Eli keho on todella nyt koetuksella ja se harmittaa tosi paljon. =( Viime viikolla tuli kuitenkin liikuttua ja siitä oon iloinen! Yliopisto alkaa taas tänään, joten tästä tuli nyt tosi pikapäivitys. Palaan tämän alkuvuoden kuvioihin viimeistään viikonloppuna! Siihen mennessä ehtii pari tulevan mahtijutun kuviotakin varmistumaan. =)

2023 lopun lukuja ja pieni recap

Tässäpä kunnon paketti viime vuoden lopun lukuja eli liikunnat, paino ja kehonkoostumusmittauksen tulokset! =) Tuossa ylhäällä myös vuoden viimeiset kehokuvat, jotka on nyt mitä on, koska piti ottaa ne äkkiä ennen kuin muut heräsivät. =D Parempia ja kehitystä näyttäviä kuvia tulossa sitten siitä eteenpäin, kun olen takaisin kotona.

Viikon 51 liikunnat:

• maanantai: kävely 27 min + Chloe Ting 41 min
  
• tiistai: kävely 36 min
  
• keskiviikko: kävely 24 min + Chloe Ting 57 min
  
• torstai: kävely 17 min + 51 min + Chloe Ting 25 min
  
• perjantai: kävely 38 min + Chloe Ting 49 min
  
• lauantai: Chloe Ting 38 min
  
• sunnuntai: Chloe Ting 57 min + kävely 39 min
  
• yhteensä liikuntaa: 8 h 33 min

Viikon 52 liikunnat:

• maanantai: kävely 26 min
  
• tiistai: kävely 36 min
  
• keskiviikko: kävely 54 min + 1 h 18 min
  
• torstai: kävely 1 h 38 min + 24 min
  
• perjantai: kävely 51 min
  
• lauantai: kävely 37 min + sali 1 h 4 min
  
• sunnuntai: HIIT 33 min + kävely 1 h 9 min
  
• yhteensä liikuntaa: 9 h 30 min 

 

Luvut 31.12.:

• Paino
• 61.7 kg
• Mitat
• Vatsan ohuin kohta: 72 cm
• Vatsan paksuin kohta: 84 cm
• Lantio: 97,5 cm
• Reidet: 58,5 cm
• Pohkeet: 36,6 cm (o), 36,9 (v)
• Käsivarret: 26,9 cm (o), 27 cm (v)
• Rasvaprosentti
• 25,5%
• Lihasprosentti
• 25,9%
  

Vertailu 26.11. lukuihin:

• Paino
• -0,4 kg
• Mitat
• yhteensä -13,3 cm
  
• Rasvaprosentti
• -1%
• Lihasprosentti
• +0.6%

Vaikka näen, että koko vuoden aikana olen taas vain soutanut edes takaisin niin itseäni motivoi todella paljon se, että kuukaudessa kehoni on selvästi kiinteytynyt, rasvaprosentti on pienentynyt ja lihasmassa on alkanut vihdoinkin nousta! Lihasprosenttihan mulla oli käytännössä katsoen tehnyt koko edellisen vuoden laskua eli nyt sille on tullut onneksi stoppi. Oon tyytyväinen siihen, miten sain tsempattua itseäni joulukuussa ja miten hyvän pohjan sain luotua sillä tätä vuotta ajatellen. =)

Chloen Tingin haasteeseen ryhtyminen oli ehdottomasti joulukuun kohokohta ja uskonkin, että lihasmäärän nousu on pääasiassa tästä johtuvaa! Mun kunto on kasvanut todella paljon viimeisen kuukauden aikana ja oon saanut paljon itseluottamusta ja onnistumisia. Ravitsemusasiat ei aina ole olleet ihan 100% kohdallaan marras-joulukuun välissä eli siinä mielessä oon oikeesti todella iloinen siitä, että pelkästään yhdessä kuukaudessa näin tuollaista kehitystä vaikka en edes antanut sataprosenttista panosta. 

Tältä vuodelta odotankin paljon, koska tiedän, mihin pystyn, kun vaan saan kaiken kunnolla kohdilleen! =) Voisinpa tällä hetkellä hihkua sitä, miten täynnä puhtia ja intoa olen tätä vuotta kohtaan, mutta ihan suoraan sanottuna oon aivan järkyttävän väsynyt. ='D Uutena vuotena tuli krebattua viiteen asti aamuyöhön ja tuo oli kyllä tämän vuoden ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta, kun juon tuohon malliin alkoholia. Thank you, next! Su-ma yönä tuli nukuttua ihanat neljä tuntia ja myöskin viime yönä sain unta vain hieman yli 7 h eli ei ihan parhaat fiilikset tällä hetkellä. 

 

Mutta tän väsymyksen alla tiedän, että tästä vuodesta tulee aivan mahtava! Mulla on isot tavotteet kehoprojektin osalta ja oon oppinut paljon mikä toimii mulle ja mikä ei. 2022 joulukuun aloitin tilanteessa, jossa olin irroittautumassa ahmimisesta ja roskaruokakoukusta ja yritin taas päästä kiinni liikuntaan.

Tammikuusta käytin sanoja uudelleenfokusoitumisen kuukausi ja sainkin uudenlaista buustia etenkin liikkumisiin sekä sosiaalisen piirin laajentamiseen. Sain vihdoinkin potkittua joulukuun tomut jaloistani ja aloin elää paljon aktiivisempaa arkea. Helmikuussa aloin seurustella Mr. P:n kanssa, mutta tämä toi pinnalle vanhoja muistoja päihteiden ja irtosuhteiden värittämistä vuosistani ja olo oli alun ilon jälkeen aika huono. Tällöin etenkin ruokailujen osalta meni todella huonosti eikä liikuntakaan innostanut ihan kovin paljoa. Tälle huonommalle fiilikselle tuli jatkoa siitä, kun toksiset ystäväsuhteet pompahtivat taas mieleeni ja aloin käydä samaan aikaan myös noita asioita läpi.

Helmikuu ei mennytkään ihan parhaissa fiiliksissä ja tämä näkyi myös liikunnoissa ja siinä, miten söin tai en syönyt. Maaliskuussa elin paljon rauhallisempaa ja onnellisempaa elämää, mutta treenien ja syömisten osalta elin aika tavoitteettomasti, mikä turhautti, koska en tietenkään päässyt näkemään kunnon muutoksia kropassani. Urheiltua tuli kuitenkin kunnolla ja aloitinkin uutena harrastuksena lenkkeilyn Mr. P:n kanssa. Huhtikuussa minulla tuli pieniä ongelmia jalkojeni kanssa ja jouduin vähän tarkemmin suunnittelemaan liikuntojani. Lisäksi lisääntynyt liikunnan määrä nosti tietenkin vaadittavan ruuan määrää, mutta tämä ei ollutkaan yhtään niin helppo rasti kuin mitä olin ajatellut sen olevan. 

Toukokuussa matkustin porukalla kesälomailemaan Havaijille ja olin odottanut paljon tältä lomalta, mutta valitettavasti emme ehtineet olla tuolla niin pitkään kuin alunperin olimme suunnitelleet. Touko-kesäkuu meni kuitenkin hyvin ja sain myös itseni syömään enemmän liikuntamäärien kasvaessa. Heinäkuu sen sijaan olikin jo paljon huonompi kuukausi: alkoholi tuli taas mukaan kuvioihin, aloin laiskistua, roskaruoka tuli osaksi arkea ja pahimpina päivinä söin jopa lähes 6000 kaloria päivän aikana. Elokuu alkoikin todella ahdistuneissa ja masentuneissa fiiliksissä: kroppa oli väsynyt, pehmeä ja kemikaalikoukussa

Syyskuussa palasin ihan kunnolla bloggailemaan ja sain taas aivan mahtavia mielialaa ja motivaatiota buustaavia kokemuksia: sorority rush, Havaijin retreat, onnistumisia baletissa... Samalla kuitenkin oli myös varjoja: ongelmat polvissa, mitkä estivät lenkkeilyn ja tuon Havaijin jälkeinen lipsuminen treeneissä ja etenkin tuokailuissa. Lokakuu alkoikin taas aivan kamalissa fiiliksissä, jolloin kirjoitin tämän vuoden katsotuimman blogitekstin "Väsymystä, turvotusta ja huonoa oloa". Kuitenkin pääsin yllättävän nopeasti pois tuosta tilasta ja parin viikon jälkeen olo oli jo kuin lähes uusi!

Lokakuussa minut kiinnitettiin kahden balettikoulun yhteisprojektina esitettävään Pähkinänsärkijään ja tämä toi ihanaa kiirettä loppuvuoteen. Marraskuu alkoi musiikkijuttujen leimahtamisella ja tällöin laitettiinkin alulle ne kuviot, joiden takia kirjoittelen tätä tekstiä Nykistä enkä LA:sta. Lisäksi sain mielessäni käsiteltyä vihdoinkin loppuun toksisten ystäväsuhteiden jämät ja sain näiden osalta rauhan. Otin HIIT-treenit taas osaksi treeniviikkoani ja huomasinkin kuntoni kohoavan, mikä toi buustia treeneihin.

Marras-joulukuu oli aivan mahtavaa aikaa: treeniä, kunnon kohoamista, musiikkia, balettiesitykset, hyvää aikaa läheisten kanssa... Kirjoitin 18.9. seuraavast: "Haluan taas palata takaisin siihen elämään, jossa totean uutena vuotena, että ensi vuoden lupaukseni on jatkaa samaan malliin kuin tähänkin asti. Nyt en nimittäin todellakaan ole halunnut pariin vuoteen enää todeta noin!" Ja näinhän siinä on oikeasti käynyt! =)

 

Kuvailin vuotta 2022 kunnon konmaritusvuodeksi, mutta näen nyt, että monen asian osalta en oikeasti ollut vielä valmis. Nyt sanoisinkin, että monen asian kohdalla 2022 oli hyvä alku, mutta 2023 oli se vuosi, kun ryhdyin kunnolla tuumasta toimeen ja ikään kuin siirryin toimintaan. Käsittelin henkisesti väkivaltaisten ystäväkokemusteni viimeiset rippeet, annoin noille ihmisille anteeksi ja päästin kunnolla irti. Sain käsiteltyä läpi ne vuodet, jotka käytin päihteisiin ja irtisuhteisiin ja annoin anteeksi itselleni.

Oon saanut uudenlaista itseluottamusta promotöistä, musiikista, opintojen etenemisestä, sorority-jutuista ja parisuhteesta ja oon päässyt tosi kauas niistä ajoista, kun tulin tänne kirjoittamaan mun aivan kamalista terveysongelmista ja -huolista. Enää tuollaisia kunnon huolia ei onneksi ole ollut pitkään aikaan, vaikka totta kai mun terveys on myös aika ajoin ollut vähän huonompaa. Kuitenkin olen aika nopeasti saanut korjattua tilanteen eikä enää ole ollut kyseessä usean kuukauden putki, vaan olen esim. jo viikossa saanut parannettua oloani huomattavasti.

Lähdenkin tähän uuteen vuoteen luottavaisin mielin enkä malta odottaa kaikkia niitä mahtavia juttuja, jotka pääsen tänä vuonna kokemaan! =) Juttuja, joista osan tiedän jo nyt ja osa on sellaista, mistä mulla ei vielä ole mitään tietoakaan. Kirjoitan vielä erikseen tarkemmin tämän vuoden terveysjutuista, sillä en ole vielä ehtinyt täällä kunnolla iloita siitä, että kävin ennen joulua extempore castingissä ja sain viime viikolla kuulla, että pääsin mukaan yhteen aivan mahtavaan kisaan/projektiin!

2024 is my year. Mark my words.

Joulunajan kuulumisia

Ääh, mun piti mun pitää postaustahti ihan normaalina vaikka mun perhe onkin Nykissä kanssani, mutta, mutta... ='D Taidan päivittää suoraan viime viikon ja tän viikon liikunnat eli tästä tulee vain yleinen kuulumispostaus. Tosiaan tuntuu, että viimeiset kaksi viikkoa on menneet ohi vain muutamassa päivässä ja tällä hetkellä en edes odota vuoden loppumista, koska näinä viimeisinä viikkoina on tapahtunut niin paljon kaikkea ihanaa, että tuntuu jo siltä kuin eläisi seuraavaa "uutta, puhdasta vuotta". 

Chloen haasteen jälkeen oon kokenut sellaista tyytyväisyyttä oman kropan kehitystä kohtaan, että tätä on kyllä ollut ikävä! Vielä on aivan järkyttävä määrä töitä tehtävänä, for sure, mutta oli tosi tärkeää, et näin miten paljon mun elämä ja kroppa voi muuttua vain kahdessa viikossakin. Eli mihin kaikkeen pystynkin, kun vain sitoudun pitkäksi aikaa antamaan kaikkeni!

Tällä viikolla on tullut liikuttua mukavasti, mutta ei ihan as planned. En kuitenkaan panikoidu eli tänään on tiedossa sekä pieni HIIT että salitreenit ja huomenna luultavasti otan jonkun Chloen treeniputken vähän samaan tyyliin kuin mitä tuossa kahden viikon haasteessa oli. Eli alkuun perus HIIT, sitten vatsa, peppu ja toiset vatsat. Alku on etenkin salitreeneissä aina vähän sitä sun tätä, kun etsii painoja ja rakentelee treeniohjelmaa, mutta ensi viikolla pitäisi treenien kulkea jo ihan normaalisti. =) Vähän on tullut syötyä ylimääräistä, kuten tuo yllä oleva BBQ pizza, mutta muuten oon kyllä pitänyt ruokarytmin ja syödyt ruuat kuosissa.

Joka tapauksessa joulu oli aivan ihana ja tosi casual, mikä on se mun lempi tyylinen joulu! Ahdistaa kaikki hössötys ja se, että joulu = samojen tapojen suorittaminen. Itselleni joulun palautuminen tarkoittaa sitä, että saa mennä sen mukaan, mikä tuntuu sopivalta eikä niin, että täytyy syödä samat ruuat, katsoa samat ohjelmat telkusta ja viettää joulu aina samojen ihmisten kanssa, jos ei siltä tunnu.

 

Toisin sanoen tämän vuoden joulu alkoi niin, että kaikki meistä tekivät mitä huvitti: itse heräsin aikaisin ja urheilin isäni kanssa, Mr. P tutustui Nykiin ystäviensä kanssa ja äitini teki muutaman tunnin töitä, kävi pikaisella kävelyllä ja uppoutui sitten kirjan pariin. Lounaalla kokeiltiin tehdä itse lehtitaikinaa ja niistä joulutorttuja ja oh my gosh, se toimi! =D Luumuhillo me ollaan aina tehty itse (se on oikeasti maailman helpoin asia tehdä itse), mutta tuo taikina vähän jännitti. 

Kannatti kuitenkin kokeilla ja lopputulos oli todella nami! Lounaan jälkeen jatkettiin niin kuin siihenkin asti eli tehtiin, mitä huvitti ja "joulujutut" tulivat vasta päivällisellä eli käytiin syömässä ravintolassa ja sen jälkeen tultiin takaisin home baseen ja jaettiin ne vähäiset lahjat, joita meillä oli toisillemme. Oltiin jo etukäteen sovittu, että ei osteta mitään suurta määrää lahjoja, mutta sain silti enemmän kuin olin toivonut! Paras lahja oli ehdottomasti se, että mun vanhemmat olivat saaneet jostain käsiinsä peräti kolme paria mun kovakärkisiä!!

Grishko on siis venäläinen balettitossujen ja -vaatteiden valmistaja, joka on tällä hetkellä vielä olemassa, mutta he eivät ainakaan tällä hetkellä pysty tekemään uusia kenkiä. Ja tästä johtuen koko maailma on jo jonkun aikaa tapellut jäljellä olevista kovakärkisistä, sillä etenkin heidän 2007-kenkä sopii todella monen eri tanssijan jalkaan. Itse en ole enää yli puoleen vuoteen löytänyt omia tossujani edes eBaystä eli tämä kertokoon siitä, miten loppu nämä ovat aikuisten koossa. 

Olen tuskastellut tätä, koska pelkään, että en löydä muilta valmistajilta vastaavia tossuja ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vain yhden brändin muutamat tossut ovat kokeilun arvoisia mun jalkatyypilleni. Eli jos nuo eivät toimi niiiiin... Täytyy aloittaa kovakärkisseilailu, joka on valitettavasti monelle ihan tuttua, mutta jolta olen itse tähän asti välttynyt. No joka tapauksessa, eipä tarvitse hetkeen onneksi tätä murehtia! =D 

Vaikka Nykissä on ollut aivan ihanaa niin olisin kyllä jo valmis palaamaan takaisin Kaliforniaan. Once a Cali girl always a Cali girl! Mutta vielä vajaa viikko, niin sitten pääsen kotiin. 🤍 Sitä ennen vielä luvassa treenejä, parin tuottajan kanssa palaveeraamista ja rentoutumista ennen kuin yliopisto taas alkaa!