Mikäs ihme kupla tällä viikolla poksahti. =’) Maanantain treenit meni ihan normaalisti ja fiilis oli hyvä. Tiistaina aamupäivästä huomasin oikeassa polvessa hassua kipuilua ja balettitunti menikin sitten täysin puolitehoilla ja kovakärkiset jätin varuiksi pois.
Tänään kummatkin polvet on olleet turvonneet ja mieliala on sen myötä ollut surkea ja jätin jopa salitreenit pois, vaikka olisin ihan hyvin voinut treenata edes yläkropan ja vatsat. Samoin syötyä tuli paljon huonommin eli ”iltapalaksi” vedin kaksi isoa fetajuustopasteijaa ja kaksi pientä karkkipatukkaa ja nyt vatsa on täynnä ja mieliala vieläkin huonompi, koska päivälliseni olisi kyllä ihan hyvin riittänyt pitämään minut kylläisenä.
Aiemmin olen aina sanonut sitä, että huomaa, miten urheilu pitää yllä hyviä ruokailutottumuksia, mutta tämän päivän roskaruuat ja salin skippaaminen oli kyllä ihan mun omaa asennevammaa. Käveltyä sentään tuli yhteensä puolitoista tuntia, mutta ei se auta saavuttamaan mun tavoitteita.
Uuden vuoden jälkeen tuntuu, että rasvaisen ruuan myötä mulle tulee paineen/lievän kivun tuntua ylävatsaan oikealle puolelle. En tiedä, voihan se olla vain mun omassa päässä, mutta sen uuden vuoden alkoholisituationin jälkeen tuntuu, että pallea on reagoinut rasvaisempaan ruokaan saman tien tuolla paineella/lievällä kivulla.
Harmittaa, ärsyttää, turhauttaa ja surettaa, mutta ei voi mitään ja nämä oli vain kaksi päivää, jotka ei menneet ihan putkeen! Nyt vain chill, breathe in and breathe out ja jatka eteenpäin. Huomasin, että pelkästään nyt illalla tehty reisien venyttely auttoi tuohon ihmeelliseen turvotukseen ja kipuilua ei ole onneksi enää illalla ollut ollenkaan. Viikonlopulle päätinkin itse tehdä pienen kovakärkistunnin, jotta en tipu kärryiltä jo heti uuden lukukauden alussa.
Tästä opin sen, että mun täytyy myös sietää tilanteita, joissa en saa annettua itsestäni ihan 100%:sta enkä voi heti heittää pyyhettä kehään. Muistan joskus lukeneeni tälläisen lainauksen ja se olis ollut hyvä taas pitää mielessä: se, että luovutat ihan kokonaan, kun tuli yksi pieni töyssy, on sama kuin se, että rikkoisi kokonaan sellaisen puhelimen, jossa vain näytönsuojus on mennyt rikki. Jos homma toimii muuten, ei tuon pienen asian pitäisi antaa pilata koko juttua!
Tällä opilla ja vaikka sitten pakotetulla positiivisuudella eteenpäin. =D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti