When the going gets tough, the tough gets going… Tai näin sitä ainakin halusin uskoa ennen kuin tulin jäätymään Nykiin. =’D
Jäisten sateiden keskellä täytyy sanoa et raakaruokailu on ollut todella vaikeaa ja toisaalta ei. Olen identifioinut isoimmaksi ongelmaksi päivällisviritelmät, joissa kokataan raakaruokaa eli ainesosia ei syödä erikseen vaan esimerkiksi tomaateista, sipulista ja aurinkokuivatuista tomaateista tehdään kastike, joka sekoitetaan kesäkurpitsa/kurkkunuudeleiden sekaan.
Erikseen voisin syödä nuo ruoka-aineet ihan tosta noin vaan, mutta yhdessä huomasin, että neljännen suupalan jälkeen alkoi jotenkin ällöttää ja mua himotti ainoastaan poimia ananas- ja paprikapalat tuosta ruoka-annoksesta ja sitten vetää kans loput siitä tuoreesta ananaksesta, jota en käyttänyt tohon annokseen. =D Eli sinänsä raakaruokailu toimii, kunhan mun ei tarvitse ”feikata” tuollaisia lämpimän ruuan ”korvikeannoksia”.
Ja sinänsä musta tuntuu, että oon aikalailla koko elämäni ajan ollut vähän tälläinen: söisin niin paljon mielelläni etenkin hedelmät ja kasvikset erikseen kuin yhteen ympättyinä. Muistan pienenä, kun närkin äidin ja isän leikkaamia kasviksia, jotka oli tarkoitus laittaa wokkiin ja usein sain lähtöpassit keittiöstä, koska vanhemmat joutuivat leikkaamaan lisää esim. porkkanaa ja paprikaa, koska olin ehtinyt syödä lähes kaiken. =’D
Mutta sitten, kun wok oli valmis niin mua ei kiinnostanutkaan enää nuo ihan samat ruoka-aineet ja etenkin tuosta seuraavana päivänä uudelleen lämmitettynä en useinkaan enää suostunut syömään ruokaa, vaan mussutin leipää ja hedelmiä. Eli go figure…
Mutta tosiaan, koska olin tehnyt niin ison annoksen tuota raakaruokaa niin otin eilen käyttöön pienen hackin eli tein täysjyväspagettia niin, että puolet annoksen nuudeleista oli alkuperäisen reseptin mukaisesti kurkkua ja puolet tuota täysjyvää. Koko ateriaa lämmittäessä lisäsin vielä mukaan vähän salsaa, mikä kuului myös alkuperäisen reseptin suosituksiin.
So no raw, mutta oon ihan iloinen tästä hackistä, koska edelleen syön pääasiassa niin kuin olikin tarkoitus eli ainoa ”fail” on se, että kokkasin pastaa ja lämmitin tuon raakareseptin yli 48-asteeseen. Osa musta on pettynyt, mutta osa tietää kuitenkin sen, että tämä on tähän kohtaan ihan okei ja riittävää ainakin täällä kylmyydessä… =’) Katsotaan sitten, miltä tuntuu, kun palaan takaisin Caliin!
Treenien osalta oon sittenkin pitäytynyt Chloen ohjelmassa eli oon tähän mennessä skipannut baletin ja noudattanut tuota kahden viikon haastatte orjallisesti. Ja oli mahtavaa huomata eilen, että treeni meni jotenkin tosi kevyesti vaikka etenkin aamulla tuntui siltä, että pitäiskö kuitenkin pitää tänään lepopäivä. Mutta onneksi en pitänyt, koska oli niin mahtavaa huomata, miten keho jaksoi ja painoi eteenpäin!
Kroppa tuntuu nyt enemmän multa itseltäni (vaikka kauhea määrä tietenkin vielä duunia edessä) ja etenkin tänään torstaina on ollut niin kiva ja kevyt olo heti aamusta. Etenkin eilen aamulla oli todella väsynyt ja turvonnut olo ja kasvot olivat ihan super turvonneet koko päivän niin että silmät hädin tuskin pysyi auki. Tuosta tulikin mieleen se, että pitäisikö pitää lepopäivä, jos kroppa pistää hanttiin, mutta ei selkeästi. =D
Jatkan siis tämän ohjelman tekemistä loppuun asti ja sitten katsotaan, mitä teen. Koska huomasin kyllä etenkin ensimmäisellä treenikerralla, että hitto vie mun täytyisi tehdä enemmän kunnon cardiota! Se on kaikenlisäks sellaista, että kehityn siinä todella nopeasti, joten täytyy taas miettiä, miten aion koostaa mun treenikalenterin. =D Baletti jatkuu tammikuussa taas 2-3 kertaa viikossa, mutta mietin, että voisinkohan tiputtaa lauantain treenit pois ja vaihtaa ne esim. saliin tai HIIT-treeniin/lenkkiin.
Noh, tätä ehtii vielä puntaroida monta kertaa edes ennen kuin vuosi loppuu, joten meen nyt tämän Nykin läpi niin, että yksi ateria on ei-raaka ja muut on rakaa ja teen tuon Chloen haasteen loppuun ja sen jälkeen mietin, miten haluan treenata. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti