Vanhoja kuulumisia pt 7

Pienin askelin kohti jotain järkevää? 

Toivon ainaki niin. Lauantaina huomasin et muutuin iha kokonaa ku olin syöny ja must tuli tosi hiljane ja ahdistunu. Ainoo mitä pystyin ajattelee oli se mun täynnä oleva maha ja miten se ruoka vello siel. Vaati iha tosi paljo et sain serkuille väännettyy ilost naamaa ja yritin heittää vitsii ja kaikkee. En tiiä menikö läpi... Sunnuntain otin kaikist vähäkalorisimman jäätelön ku käytii ulkon, sit söin vähä pähkinöit enkä mitää muut. Eile heti aamust ruoka vaa ahisti, syöminen ahisti, en pystyny. Jossain kohtaa päivää ahistus vähä laantu mut en saanu esim. treenattuu ollenkaa ku en vaa pystyny. Kai seki sit jotenki ahisti, en tiiä...

Tänää oon tsempannu sillee et kävin ostaa valmiit protskujuomii ja vedän niitä nyt ku en vaa pysty jostai syyst juomaa enää protskujauheesta tehtyi juomii. Illal syön varmaa taas salaattii ja sit soijajogurttii mut oon jo laskenu et tän päivän ruuist tulee n. 1300 kalorii joten se on ihan okei! Yritän palaa treenaamisen parii sillä et alotan nyt vaa niist 10 minuutin HIIT-treeneist ja katotaa sit mihin päädyn ja miten jaksan. 

Ei saa haukkaa liia isoo palaa kerral. En tajuu miten täs kävi näi ja joteki tosi nopeesti? Iha vähä aikaa sit olin vaa innoissani terveellisest ruuast ja kaikkee ja nyt oon sit pisteessä jossa mua pelottaa syödä. Tai no ei esim. nyt pelota mut oonki koko päivän jo tsempannu itteeni siihe et täytyy syödä oikeesti järkevästi.

Mä toivon et pääsen täst vaiheesta yli ilman mitää sen ihmeellisempää koska mä en kestä sitä jos joutuisin nyt kaiken keskel sit tulemaa siihe lopputulemaa et tarviin ammattiapuu. En sano et missään nimessä ois huono asia et totee tarvitsevansa apua, se on enemmän ku hyvä, mut mä en haluu uskoa et oisin niin syvällä etten pääsis kunnolla tsemppaamal nyt ite takasin järkevään elämäntyyliin. Loppujen lopuks kai se et annan periks sille "ei mun tartte syödä ku tää yks banaani" on ihan sama asia ku et antaisin joka päivä periks sille et "osta sipsiä ja dippiä ja vedä ne". Jos oon oppinu pitää itteni erossa roskaruuast nii kyl mun pitäis pystyy kans pitää itteni eros syömättömyydest!

Musta tuntuu et must on taas kadonnu vilpitön ilo mut mä aijon tuoda sen takasin!!!!! Elämä on iha liian ihanaa et haluisin kattoo ku se valuu hukkaa ja todeta vuosien pääst et hitto mulla on menny vuosia iha johonki turhaan säätämiseen!! Jo nyt mua kaduttaa nää viimeset pari viikkoo nii miltä tuntuis jos tästä nyt tulis mun loppuvuos? Not today satan. Not today.

Vanhoja kuulumisia pt 6

Heippa hei! 

Eilinen ei nyt sit mennytkään yhtään niiku olin suunnitellu mut toisaalta se meni iha täydellisest! Söin enemmän ku piti mut paino oli peräti laskenu, ei alaselkäjomotteluu illal tai yöllä ja muutenki oli jotenki tosi rento olo ja nukuin todella syvää unta melkee koko yön. Eile siis kuvausten välis juttelin ohjaajan kans tost tulevast bootcampistä, treeniohjelmast ja ruokavalio jutuist ja kerroin et mua vähän stressaa toi koska stressaannun ruuast ja makroist ja kaikest nii helpost et en tiedä miten toi tulee vaikuttaa muhun. 

Ohjaaja oli ihanan ymmärtäväine ja tultii siihe lopputulemaan et vaik muille tulee kunnon ruokavaliot ja treeniohjelmat nii mun osalt ruokavalioks "riittää" perus terveellisyys sen perusteel mitä kerroin et mitä tykkään syödä ja mitä yleensä syön. Et ainoo on se et protskun saanti on edellee vähä mysteeri mut sen osalt otetaa nyt ekaks käyttöön kaikki maholliset keinot eli niinki "typerii" juttui ku protskumurot, -mysli ja -maapähkinävoi ja katotaan miten toi lähtee sujuu ja mitä mielt mun maha ja muuki kroppa on noista.

Treenin suhtee yritän kans olla ottamat mitää stressii mut siis tarkotuksen on sen suhtee et treenailen monipuolisesti mikä sopii mulle enemmän ku hyvin. Lisäks sit mun täytyy oikeest treenien jälkee aina ottaa palkkari (no excuses!!!) ja puhuttiin kans siit et kaikil on tulos tuotepaketis tehonlisääjä anyway eli jos treenit jatkaa tökkimist nii siit sit saan apuu siihe ettei voimat hyydy kesken kaiken! 

Tosiaa sit illal oli nii helpottunu olo täst kaikest et kyl kai tää kaikki sit oikeest vaa oli stressii. Koska tänää aamul sit ku mul meni hermo kiireesee ja en tiiä, kaikkeen, nii heti alko taas jomottaa alaseläs. Mua vaa harmittaa ja ärsyttää ku oon näin heikko?! Muut on iha innoissaa ens viikost ja siit et saa tiukan ohjelman ja ruokavalion mut yli viikkoo enne koko happeningii mä stressaan itteeni hengilltä?! Iha naurettavaa...

Varsinki ku sit kuitenki tykkäisin hirveest suunnitella ja just kirjotella ylös et mitä oon syöny yms mut silti kuitenki se stressaa? En ymmärrä itteeni.... Mut ei kai sit vaa voi mitää ja näillä mennää. Toisaalta eiks se vaa oo blessing et on sellane ihmine joka luonnostaan syö terveellisesti eikä siit johtuen ees tarvii mitää erityisii dieettijuttui? Oikeestaa kai iha tyhmää mult olla ärsyyntyny tästä koska varmaa tosi moni ottais mieluummin tän ku sen et "joutuu" lähtee johki dieettailuun mukaan ja joutuu ottaa ulkopuolisen ohjelman jotta saa tuloksii aikaseks. 

Oikeestaa nyt ku mietin nii miks mä oon täst ees ärsyyntyny tai stressaantunu? Sama kans ku se et mua oikeest useest stressaa se et mä nään mun kehos tuloksii yllättävän vähäl treenaamisel, et oikeest mulle riittää sellane max 20 min treeni 5 kertaa viikossa ja jo alkaa näkyy lihaksii. Mut sit must tuntuu tosi laiskalt ja jotenki silt et en iha varmaa kuitenkaa saa kaikkee hyötyy irti mun kehost jos treenaan vaa noi vähän.

Täytyis oikeest jo uskaltaa luottaa mun kehoon ja siihe omaa suuntaansa... Puhun hirveest siit et sun matka, sun polku, älä kuuntele muit mut sit mun oman elämäs mä lähen tosi helposti suuntaa siihe suuntaan ku muutki enkä luota siihen et mähä oon oikeest iha tajuttoman onnekas ku pääsisin tooooosi vähäl jos vaa ite päästäisin itteni! 

Mut sit alan stressaa ja treenaa "ylimääräst" ja säätää ruuan kaa vaik oikeest vaa saisin mun unelmakropan sil et periaattees syön niit ruokii mitä haluun ja nii paljo ku haluun ja sit treenaan 10-20 minuuttii 5 kertaa viikos. Kui helppoo toi ois, argh!!! Et joo ei mun keho oo ruuansulatuksen ja aineenvaihdunnan suhtee mikää Ferrari mut kyl sil selkeest jotai aika erityisii ominaisuuksii ku toi kaikki ylläoleva riittäis siihe et musta sais hyvin treenatun näkösen.

Vanhoja kuulumisia pt 5

Tällä hetkellä on kyllä tosi inhottava olo..... 

Maanantain oli se ihan älytön turvotus, tiistaiaamuna viel pahempi, tänään "vaan" älytön turvotus. Kun pesin hampaita tänää nii oikeest tunsin ku mun selkä hölsky?!? Siis hyi hemmetti!!! Päätinpä sit ottaa ihan todisteita tästä ku tää ei oikeest vaa oo mun päässä ja nesteiden kertymisestä kerto vaakaki: aamupaino noussu sunnuntaist +1,6 kiloa. Maanantain tein lihaskuntoo painoil meiän kotisalila, eilen sit tanssin n. tunnin ja syöny oon "luvan kanssa" enemmän ku aiemmin. 

Tänää aamul ku heräsin tähä järkyttävään oloon joka näemmä vaa jatkuu nii mun oli oikeest vaa pakko olla realistine ja todeta et mikää 1400-1500 kalorin ruokavalio ei täl hetkel oo hyvä! Mun on pakko saada nää ihme nesteet pois huomiseks joten palaan päivän ajaks siihe mun aiempaan normi ruokavalioon eli kaloreit tulee n. 1200.

En tiedä voiks tää myös olla jotai hormonaalist tai sit iha vaa jotai stressijuttuu? Nimittäin samaan aikaa ku noi nesteet on tullu päälle nii mulla on alkanu alaselässä sellane ihmeelline jomotus joka kans säteilee alavatsaan. Tää alkaa etenki yleensä siin vaihees ku oon menos nukkuu eli päiväl en oikeestaa huomaa mitää. Joudunki nukkuu sikiöasennos nii et mulla on tyyny jalkojen välis ja toi on ihan järkyttävän epämukava asento mut se on ainoo asento missä toi selän jomotus katoo melkee kokonaa. 

Hormonaaliseen juttuun viittais myös se et mul on viime viikon lopult alkaen tuntunu sellast ihmeellist jomotuksen tyyppist, nooh, kutsutaan niitä nyt sit vaikka sisäsynnyttimiks. Mikä sit laittaa miettii et onks se alaselkäkipu oikeesti itse asias säteilyy alavatsakivusta? No en tiiä, mut sellast ihmeellist tunnetta ja tääki tulee yleensä just ku oon rauhottumas nukkuu.

Iho on kans alkanu iha yhtäkkii kuplii ja täl hetkel (tietty just nyt!!!!!) se on iha hirvees kunnos. Mielialast nyt puhumattakaa mikä on tosi down... Tuntuu etten onnistu missää ja mun kehost on taas tullu yhtäkkii iha vieras ku en ymmärrä mikä sil on nyt hätänä? Tähän yhtäkkisyyteen viittais nimenomaa stressireaktio mun mielest. 

Yleensähän just alaselkään tulee varastoituu negatiivist energiaa tai jännitystä joka sit pitäis saada venyttelyllä tms. purettuu. Eile aamul kyl joogasin mut ei selkeest auttanu yhtää... Pitää jotenki nyt yrittää rauhottuu ja tänää sit tehä kunnon alaselkävenytyksii enne nukkumaanmenoo jos se auttais. Koska tää turvotus ja huono iho vaa lisä stressii...

Joten anteeks siitä et lupasin nyt syödä enemmä mut en todellakaa odottanu et kanniskelisin viel keskiviikkonki melkee kahta kiloo ylimääräst nestet mukanani... Toivon et tää toimii ja huomen oisin taas oma itteni! "Lisäiloo" tuo kans se et eile ku yritin syödä aamupalaks puuroo mustikoil ja raejuustol ni.... Yök!!! Ehkä puuro ja ne mustikat mut sen raejuuston kyl syön eriksee täst lähtie. 

Lisäks en pysty enää ollenkaa juomaa jauhost tehtyi protskujuomii vaa alan kakoo saman tien koska ne ei vaa jotenki nyt mee yhtään alas. Ja mitäs muuta kivaa... Nii, eile loppu puhti puoles välis treenii, niiku what the heck?!? Mä jaksan yleensä aina tanssii ja keskittyy mut eiline oli jotai iha hirveet. Joku preworkout tai treenin aikan nautittava piriste taitaa täl hetkel olla enemmä ku ajankohtane mulle. Mut en tiedä pitäiskö tänki suhtee odottaa ens viikkoon koska saadaan joku kunnon tuotepaketti sen bootcampin kanssa...

Noh, we'll see!

Vanhoja kuulumisia pt 4

 

Moikka kaikille! Viikonloppu alko jännittävis merkeissä koska torstaina alotettiin projekti jonka on tarkotus johtaa....... Mun oikeeseen hiusväriin eli blondiin! Ja vitsi oon kyl ilone tästä! Mult otettiin kans pidennykset pois ja vitsi tunnen kyl oloni omaks itteks pitkäst aikaa. Jotenki se tumma hiusväri teki mustaki tumman ja piilottelin sen takan. 

Kamutki sano et musta tuli hiljane ja sisäänpäinkääntyny ja oon iha samaa milt et muutuin. Yritin olla seksikäs sillee niiku nykyää tosi moni nuori nainen on, vähän Kardashian-style, mut ei se vaa koskaa tullu mitenkää luonnostaa multa. I just want to be cute!! Joten nyt mun tukka on vaaleenruskee ja täst sit vaa mennää koko aja vaaleempaa kunnes oon omas väris.

Lauantai oli ihana päivä!! Aamul mul oli kyl kauhee kriisi naaman kans ku se tuntu tosi turvonneelt mut sit vaa tein kasvohierontaa ja kyl se onneks laski ja loppupäivä oli nii ihana! Paljo nauruu, hyvii ikimuistosii hetkii, hyvää seuraa ja vaik olinki "töissä" nii silti ihanan rentouttava päivä! Eile sit tuli syötyy liikaa yök tai ei kalorimääräsest ehkä kauheest mut se suolan määrä laitto päälle ihan järkyttävän pöhötyksen nyt maanantaiks. 

Mul on keskiviikkon lavakävely ja poseeraustreenausta ja sit torstain kuvaukset ja ootan tota kaikkee iha inton mut vähän kyl stressaa tää turvotus... No, täytyy vaa panostaa nyt sit siihe et syön ja urheilen nii enköhän taas oo takasin mun normaalis tilas ennen torstait!

Mä sain perjantain kuulla kamuilt ja serkuilt et kyl ne on aina välil ollu must huolissaa. En oikeest ees tienny! Mut ne ei vaa oo viittiny sanoo mitää vaik onki miettiny välil et oonko nii hyper niide seuras sen takii et mul on oikeest kivaa vai sen takii et täytyy polttaa kaloreit. Ja toivon et ne usko ku oikeest vakuutin vilpittömästi et mulla on kivaa ja siks mä krebaan. =D Mut kyl toi toki laitto vähä mietti mun suhdet ruokaan ja mun kehoon. Löysin kuvan mun viime vuoden "alotuspainosta". 

Se oli 16.7.2018 otettu ja paino oli 57.8 kiloo. Nyt sit tänä sunnuntaina eli 21.7.2019 mun paino oli 51.3 kiloo. Ja nyt oon peräti tilantees jossa oon joutunu nostaa mun painoo et se on nyt toi vähän yli 51 kiloo. Et selkeest positiivist kehityst on käyny mut mun täytyy nyt olla tosi tarkkana sen suhteen etten vedä terveellisyyttä iha liiallisuuksiin.

Mul on tulos aiva uskomaton kesä/loppukesä ja syksy ja mun täytyy olla sekä keholt et mielelt nii tikis ku mahollist! Mul tulee kuvauksii, viis bootcampii joide yhteydes on kans kehonkoostumusmittaukset, promoi, messui, koulutuksii jne. ja tohon päälle etälukion alotus eli mul ei todellakaa oo varaa olla väsyny ja nääntyny!! Eka bootcamp on ens kuun alussa ja sil samal viikol saadaan kans ruoka ja liikuntasuunnitelmat joten mun täytyy jo nyt alkaa totuttautuu siihen et se uus ruokasuunnitelma on iha varmaa joku 1600 kalorii vähintää. 

Jos haluun kiinteen ja ripped kehon nii sit mun täytyy antaa sille sellasii rakennuspalikoita joista mun keho voi tollasen muotoilla ja mua ärsyttää ku tiiän ton itekki enemmä ku hyvin mut silti mä huomaan koko aja mul on taipumusta skippaa ruokailui ja mennä siit mikä on mun kehon minimi.

Nyt tollasen täytyy loppuu!!! Ja mä lupaan et mä sitoudun siihen et syön järkevästi. Tein itelleni tälle viikolle ruokasuunnitelman joka on n. 1400 kalorii ja ens viikolla sit nostan 1500 kaloriin. En haluu heti nostaa tohon 1500 kaloriin iha vaa sen takii etten ahistu ja sit luovuta vaan teen tän noston tällee pikku hiljaa. Sillo kans keholla on aikaa reagoida tohon ja toivottavasti ei tuu kauheeta nestepöhötystä!

Tälläsii ajatuksii maanantaille. Uus viikko ja kokonaiset seittemän päivää osottaa et I got this!