Lomalla viimeinkin ja ajatuksia joulun ruokaövereistä

Kokeet ohi ja loma edessä, ihanaaaaaa! Vaikka opiskeleminen on aivan mahtavaa ja olen todella iloinen siitä, että päätin kaikesta huolimatta hakea juuri Pepperdineen niin loma on todellakin tullut tarpeeseen. Olen ottanut omaksi opiskelutaktiikakseni sen, että opiskelen kunnolla joka ikinen päivä, jotta koeviikot ovat helpompia ja viime viikolla huomasin, että tämä oli todellakin hyvä valinta, vaikka jakson aikana onkin välillä harmittanut se, että muut ovat menneet piknikeille ja matseihin ja itse olen ollut kirja nenässä kiinni. 

Mutta viime viikolla ehdin esimerkiksi urheilemaan ihan kunnolla eikä tarvinnut valvoa aamuyöhön asti kerratessa kurssikirjoja! Liikuntoina oli balettia, kävelyä, pari juoksulenkkiä ja perjantaina kampukselta poistuttuani suuntasin suoraan isän kanssa pelaamaan tennistä ja otettiin toinen tennismatsi vielä sunnuntaina. Lauantaina oli juhlat, koska myös serkuillani alkoi joululoma yliopistoista, joten kokoonnuttiin heidän ja mun tätieni ja setien kanssa vanhempieni luokse hieman nollailemaan. Itse join vain muutaman lasin kuplivaa, mutta tanssin aivan hulluna niin kuin tapoihini kuuluu. =D 

Sunnuntaina olo oli siis mahtava ja tulin taas todenneeksi, että valitsemani alkoholittomuus/hyvin minimaalinen juominen on ehdottomasti oikea valinta elämääni! Nyt tuntuu hassulta edes ajatella, että luulin joskus, ettei voisi olla hauskaa ilman humalaa tai että en uskaltaisi tanssia ilman humalaa...

Tällä viikolla on jo joulu, en voi uskoa tätä! Jouluaatto menee rauhallisesti vanhempieni luona eikä meillä ole tiedossa muuta kuin liikuntaa, terveellistä ruokaa, hieman lahjojen vaihtoa ja muutaman elokuvan katsominen. Huolimatta siitä, että olemme kaikin puolin todella hyvin juurtuneita amerikkalaisiin tapoihin, niin joulu on meillä edelleen jouluaattona eikä 25.12. niin kuin täällä vietetään joulua. Joulun pyhinä käymme luultavasti joulupäivällisillä sukulaisilla ja seurakunnassa, mutta muuten emme ole halunneet mitään hirveitä suunnitelmia ja aikataulumeininkiä jouluun. 

On ollut ihanaa huomata terveellisiin elämäntapoihin liittynyt muutos läheisissäni tälläisinä juhlapäivinä, koska aiemmin vanhempani olisivat ehdottomasti lähteneet toteuttamaan todella epäterveellistä ja ruuan täyteistä joulua. Mutta nyt meidän joulumme tulee sisältämään terveellistä, vegaania ruokaa, liikuntaa ja muutenkin itsestään huolta pitämistä! Äitini totesikin, että miksi jouluun muka kuuluu luvan kanssa ahmiminen etenkin, kun siitä tulee vain fyysisesti ja henkisesti huono olo ja tuota oloa jo oikein etukäteen pelkää. Ja olen itsekin tullut kyseenalaistaneeksi tuollaiset joulut vasta vähän aikaa sitten, kun olen ns. vahingossa tullut viettäneeksi toisenlaisen joulun ja huomannut, miten mahtava olo oli joulun jälkeen. 

Ja totta kai juhlapäivinä saa nauttia ruuasta, mutta niin moni katuu suklaan mättämistä ja juhlapöydässä liikaa syömistä, joten miksi teemme tuota itsellemme? Etenkin, kun moni sitten kuitenkin aloittaa diettaamisen joulun ja uudenvuoden jälkeen: asia, jota ei tarvitsisi tehdä, jos juhlapyhistä huolimatta pitäisi ruokailurytmit ja annoskoot sekä liikkuisi. Pahana jojoilijana minua ärsyttää se, että tälläistä poukkoilua pidetään ihan normaalina sen sijaan, että meille opetettaisiin juhlintaa siten, että ei tarvitsisi lähteä mihinkään quick fixeilyyn pyhien jälkeen! Lehdet täyttyvät aina joulun jälkeen näistä "laihduta jouluna tulleet 5 kiloa"-ohjeista ja se on jotenkin todella irvokasta ja surullista.

Muutos voi kuitenkin lähteä pelkästään yhdestä perheestä niin kuin minun tapauksessani on alkanut tapahtumaan, sillä myös serkkujeni juhlapyhät ovat alkaneet muovautua järkevämmiksi sen jälkeen, kun he ovat päässeet kokemaan minun perheeni houstaamia juhlia. Juhlia, joissa on herkkuruokaa, mutta annoskoot pidetään järkevinä ja minä ja vanhempani sädehditään aamun urheilusessioista. Joskus on itse oltava se muutos, jota toivoo näkevänsä ja ajattelen, että sen ruokaöverin sijaan joulun henkeen oikeasti pitäisi kuulua vilpittömästi halu pitää itsestään ja läheisistään huolta. Ahmiminen ja kehon täyttäminen roskalla ei ole koskaan hyvä asia oli sitten joulu tai ei ja keho joutuu todella rankkaan paikkaan, kun sen täytyy yhtäkkiä sulatella hirveäö määrää ruokaa. 

Toivonkin, että sinä, joka tätä tekstiä luet annat itsellesi luvan jouluun, jota ei tarvitse katua! Jouluun, jonka jälkeen ei tarvitse vieroittautua sokerista ja kemikaaleista tai lähteä jollekin vihersmoothielinjalle ihan vain, että pääset takaisin siihen, miten vaatteet istuivat päällä ennen joulua! Jokainen meistä ansaitsee oikeasti hyvän olon eikä se hyvä olo tule ahmimimalla.