Paino: 60.4 kg
Rasvaprosentti: 26.3%
Mitat
- Vatsan ohuin kohta: 72,5 cm
- Vatsan paksuin kohta: 85 cm
- Lantio: 97 cm
- Reidet: 57,5 cm
- Pohkeet: 36,7 cm (o), 37 (v)
- Käsivarret: 26,2 cm (o), 26 cm (v)
Uusi kuukausi on alkanut iloisin mielin ja suurta helpotusta on tuonut se, että vesipainoa on onneksi lähtenyt muutama kilo pois ja olo on paljon helpompi fyysisesti. Lisäksi tällä viikolla on tapahtunut niin paljon kaikkea ihanaa, että tuntuu monella tapaa siltä kuin aloittaisi kunnon kehoprojektin vasta ensimmäistä kertaa. Eikä niin, että kantaisi aiempien feilausten painolasteja mukana.
Kuitenkin tiedän, että tämä on vain sitä ns. "alkuhuumaa" ja huonoina päivinä tarvitsen jotain muutakin motivoivaa kuin vain kauniita korulauseita. Aiemmat kuntokuurini ovat yleensä aina päättyneet jonkinlaiseen itsesabotaasiin. Oli se sitten sitä, että suunnitelmamuutos syöksee minut tilaan "pieleen meni jo, ihan sama" tai sitten onnistun niin hyvin, että alan yhtäkkiä jollain todella absurdilla tavalla kaivata sitä vanhaa tuttua eli entisiä elämäntapoja.
Olen aiemminkin kirjoittanut epäonnistujan identiteetistäni esimerkiksi tässä linkin takana olevassa tekstissä ja tuo nousee aina pintaan silloin, kun menee todella hyvin. Tänä vuonna kehoprojekti on myös tuntunut olevan kesällä tauolla siitäkin syystä, että en vain jotenkin ole jaksanut enää edes yrittää tsempata itseäni kohti unelmiani, koska miksi tämä kerta muka olisi erilainen?
Senpä takia ajattelinkin kirjoittaa ajatuksiani siitä, miksi tämä kerta oikeasti tulee olemaan erilainen!
1. Tasainen elämäntilanne
Siitäkin huolimatta, että tänä vuonna on tullut aina välillä palattua sh-mörön
vaikutuksen alle niin tällä hetkellä elämäntilanteeni on onnellisimmillaan ja
tasaisimmillaan kuin pitkään, pitkään aikaan. Joten normi arki
rullaa hyvin niin kauan, kun pidän etenkin puhelimen ja somen kaukana enkä
anna sen maailman viedä minua mukanaan, jolloin kulutan aivan turhaa aikaa ei mihinkään. Lisäksi minun täytyy muistaa pitää mieleni rauhallisena ja
positiviisena huolimatta siitä, miten mahdollisesti muut ihmiset käyvät ympärilläni läpi.
2. Itsevarmuuteni on palautunut suurin piirtein ennalleen
Olen aiemmin kirjoittanut siitä esimerkiksi
täällä, että olin vuosien ajan todella toksisessa
kaveriporukassa, mutta ajattelin myöhemmin kirjoittaa noista ajoista ihan kunnolla erikseen, sillä
olisin toivonut, että olisin itse tajunnut tilanteeni aiemmin ja pistänyt
kaikelle stopin. Joten toivon, että voin omalla kokemuksellani ehkä mahdollisesti auttaa muita huomaamaan nuo tilanteet nopeasmmin! Joka tapauksessa nuo kokemukset olivat todella pelottavia,
ahdistavia ja repivät itseluottamukseni aivan totaalisesti pohjamutiin.
Viime vuonna esimerkiksi jätin tekemättä minulle iloa tuovia asioita ihan vain sen takia, koska nuo muka-ystävät olivat saaneet oloni tuntumaan siltä, että olin maailman huonoin ihminen enkä ansainnut mitään hyvää. Nykyään on kuitenkin toisin, sillä olen saanut rakennettua itseluottamukseni ainakin suurimmaksi osaksi takaisin ja tiedän, että ansaitsen olla onnellinen!
Huono itseluottamus on ollut yksi isoimpia tekijöitä siinä, miksi olen tipahtanut itsesabotaasiin ("epäonnistun kuitenkin, koska en osaa edes olla hyvä ystävä, joten voin jo heti luovuttaa"), joten nyt onneksi olen päässyt pahimmasta alhosta pois.
3. Olen tänä vuonna saanut kokea ennätysmäärän isoja onnistumisia
Olen uskaltanut kokeilla uusia asioita ja yllätyksekseni onnistunut niissä!
Nuo asiat, joihin olen usein lähtenyt hetken mielijohteesta ovat tuoneet todella
paljon buustia itseluottamukseen ja tuntuukin siltä, että tänä vuonna olen
päässyt aivan uudelle levelille niin monessa asiassa. Olen uskaltanut laittaa
kehoa ylitse mukavuusalueen ja nähnyt taas miten upeasti se kehittyy, kun
annan sille tilaisuuden siihen.
Olen uskaltanut kysyä ihmisiä elokuviin, piknikeille, lenkeille, kävelyille, tenniskentälle, shoppailemaan jne. vaikka aiemmin olen aina odottanut, että minut pyydetään jonnekin. Tämä liittyy tuohon yllä olevaan itseluottamuksen romahdukseen eli en ole aiemmin uskaltanut lähestyä ketään, koska olen pelännyt, että olisin kauhea riesa ja ihmiset joutuisivat kiusaantuneena keksimään tekosyitä, miksi eivät voi nähdä. Kuitenkin jokainen on ollut aivan vilpittömän innoissaan näkemässä ja noista tapaamisista on jäänyt aina aivan ihana fiilis!
Olen on-off treenaamisesta huolimatta ottanut yllättävän isoja edistysaskeleita baletissa etenkin kovakärkisten kanssa työskentelyssä, tasapainossa ja liikkeiden sulavuudessa. Olen ottanut juoksulenkit kunnolla mukaan uutena lajina ja säännöllisellä treenaamisella (jota ei nyt hetkeen ole ollut, hupsista...) saanut nostettua lenkit 4-5 kilometristä jopa 22 kilometriin!
Olen löytänyt uudenlaisia työkaluja, joilla hallita mielen kaaosta ja saada luottamus tulevaan. Nämä työkalut ovat osittain myös olleet yksi syy, minkä takia huomasin, etten yhtäkkiä vain enää ollut samalla aaltopituudella entisten "ystävien" kanssa ja nyt olenkin saanut ympärilleni ihmisiä, jotka haluavat minun laillani ottaa elämää sarvista kiinni ja oikeasti muotoilla siitä juuri omanlaisensa. Me ei todellakaan olla mitään ajopuita näiden mimmien kanssa!
Lisäksi on sellaisia onnistumisia, kuten hyvän ruokavalion ja liikunnan tuoma hyvä ja helppo olo, jollaista en muista koskaan kokeneeni niin syvänä kuin tänä vuonna. Selvästi olen siis koko ajan päässyt lähemmäs ja lähemmäs sellaista elämäntapaa, joka toimii minulle parhaiten!
Onnistumisia on tietenkin paljon lisää (aiempien huonojen miessuhteiden käsittely ja parisuhde ♡, ihanat promohommat ja näiden suunnalta syksyllä/talvella tulevat uudet innostavat kuviot, ensimmäisen yliopistolukukauden kasaan saaminen jne) ja näitä täytyy ehdottomasti muistella huonoina hetkinä! Katse pois siitä, miten pitkä matka on vielä edessä ja katse mieluummin hetkeksi sinne, miten pitkälle olen jo kavunnut.
4. Because I say so
Näiden kaikkien edellä olevien yhdistelmänä lienee ihan vain se, että
onnistun, koska päätän niin. Etenkin tämän vuoden onnistumiset ovat tuoneet
uskoa siihen, että tuollainen päätös on oikeasti mahdollinen. Sen ei tarvitse
olla mikään vuodesta toiseen jatkuva vaikea ja kivinen polku, vaan se voi olla
aivan samanlainen päätös kuin juoksemisen aloittaminen ja matkan viikottainen
kasvattaminen. Oliko tuo aina mieluista ja kivaa? No ei todellakaan, but I did
it anyway!
Ja tätä samaa uudenlaista päämäärätietoisuutta aion käyttää tässä kehoprojektissanikin. Olen onnistunut niin monessa asiassa ja tämä tulee olemaan yksi niistä asioista!
Tälläisillä ajatuksilla siis uudenlaista syksyä ja talvea kohti! Ruokasuunnitelmani tulee olemaan aika samanlainen kuin aiemminkin olen avannut täällä, koska tuollainen syöminen vain toimii minulle. Liikunnan osalta mennään ainakin tällä hetkellä tälläisellä yksinkertaisella suunnitelmalla, jota voin sitten muokata syksyn ja talven kuluessa:
- Maanantai, torstai ja lauantai: baletti
- Tiistai ja perjantai: lenkki kasvattaen viikottaista juoksumäärää tasaisen rauhalliseen tahtiin
- Sunnuntai: tennis
Tänään vielä viimeiset herkuttelut eli vegaanista pizzaa ja jäätelöä kamujen kanssa ja sen jälkeen laitetaan viimeinkin tää mimmi fitimmäksi kuin koskaan aiemmin! =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti