tiistai 9. elokuuta 2022

Ilolla ja energialla kohti syksyä


Pitkiä kävelyjä auringonlaskussa, rikkoutuneita kaverisuhteita, uusiin ihaniin ihmisiin tutustumista ja oman triben etsintää ja löytämistä, aamuisia hölkkälenkkejä, kotisalia, venyttelyn unohtamisia (hups), ravitsevaa ruokaa, uusien reseptien kokeilemista, meditointia, suuri halu kehittyä tanssijana, töitä, laiskuutta, energian pyrähdyksiä, hyvän kirjan lukemista auringon alla rannassa...

Tähän tiivistyy heinäkuu ja vaikka välillä on oikeasti ollut todella vaikeita ja raskaita päiviä niin tällä hetkellä olo on todella freshi ja iloisen odottavainen. Yliopisto alkaa 23.8. ja odotan tätä jo innolla! Jossain takaraivossa kuitenkin jyskyttää pelko siitä, että en olekaan riittävän hyvä ja opinnot tulevat olemaan minulle aivan liian vaikeita. Katsoin viime viikolla Netflixistä dokumenttielokuvan Operation Varsity Blues, joka kertoo Amerikan isoimmasta (tai isoimmasta paljastuneesta...) opiskelijapaikkojen huijauksesta, jossa tiivistettynä vanhemmat maksoivat lapsilleen väärennetyt paperit, joilla nuo nuoret sitten pääsivät sisään huippuyliopistoihin. Jonkinlaisesta itsevarmuuden puutteesta kertonee se, että etenkin tuon dokumentin myötä itsellekin tuli sellainen olo, että minäkin olen jotenkin huijannut tieni yliopistoon.

En välillä itsekään tiedä missä asiassa uskon olevani hyvä ja missä en. Joskus tässä on logiikka, toisinaan ei. Sen olen huomannut tänä kesänä, että mikäli itsevarmuuteni on huono niin lopetan tanssimisen, mikä taas lisää huonoa fiilistä omaa itseäni kohtaan ja noidankehä on valmis. Nyt yritänkin taas päästä takaisin baletin pariin, sillä minulla on ollut aivan liian pitkä tauko tanssimisesta kesän aikana! Tällaisina "selkeinä" hetkinä tiedän olevani äärimmäisen lahjakas tanssija niin baletissa kuin hiphopissa ja modernissa tanssissakin, mutta huonoina aikoina menetän aina tuon uskon hetkellisesti. Toki jos ei mitään muuta hyvää löydä näistä "taantumisen" ajoista niin ainaki vahvistuu tietous siitä, minkä tietää tuovan hyvää oloa!


Vaikka tuo tanssin intohimo onkin ollut heikolla liekillä nyt kesällä niin muuten olen päässyt todella paljon eteenpäin! Terveys on selvästi jatkanut kohentumistaan (seuraavat verikokeet ovat ensi kuussa) ja Havaijin visiitin jälkeen olen syönyt ennätysmäärän tuoreita hedelmiä ja raakoja kasviksia ja vain yhden lämpimän aterian päivässä mikä tuntuu edelleen toimivan keholleni todella hyvin. Olen ollut aktiivinen niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin ja lisäksi olen kokeillut hieman uusia urheilulajeja. On tullut testattua esimerkiksi kickboxingia (tuskin jatkoon, vaikka oli ihan kivaa), pilatesta (ihan ok) ja paria erilaista kahvakuulatreeniä (kettlebooty ja kettle core; blood, sweat & tears, rakastin näitä! =D). Tennistäkin on pitkästä aikaa tullut taottua oikein kunnolla

Aktiivisuuteen on lisäksi kuulunut sen opettelua, että pidän kotini aina tiptop kunnossa. Liian usein jään etenkin iltaisin selailemaan Tubea tai muuta somea ja lopulta olen niin väsynyt, että menen nukkumaan. Sitten herään aamulla ärsytykseen siitä, että tavaroita ja vaatteita lojuu siellä ja täällä ja tiskit ovat tiskaamatta eli olen nyt yrittänyt saada etenkin iltaisin tehtävästä järjestelemisestä tavan, jota ei tarvitsisi enää edes miettiä. Olen onnistunutkin tässä aika hyvin, mutta huomaan edelleen, miten helposti tämä tapa sotkeutuu ja sitten menee useita päiviä ennen kuin pääsen takaisin rytmiin. 

Tämän kuun tavoitteenani onkin opetella palaamaan takaisin raiteille nopeammin kuin aiemmin. Realistisesti things happen ja aina ei ehdi tai jaksa urheilla, siivoilla, pyykätä tai syödä niin terveellisesti kuin mahdollista, mutta haluan oppia siihen, että nuo ovat oikeasti vain yksittäisiä päiviä here and there eivätkä ne vie minua pois raiteilta useiksi päiviksi tai joskus jopa viikoiksi niin kuin tanssimisen kanssa on nyt käynyt. En tee tätä ollakseni julma tai armoton itseäni kohtaan, vaan syy, miksi haluan palata mahdollisimman nopeasti raiteille on se, että tiedän noiden asioiden tuovan minulle iloa. Ja aina kun ajaudun useaksi päiväksi putkeen, jossa en esimerkiksi järjestele kotia tai urheile, minua vain yksinkertaisesti alkaa ahdistaa ja masentaa. Tuntuu, että elämä alkaa hiljalleen lipua ihan väärään suuntaan ja kaikki ympärilläni tuntuu itselle vieraalta, koska tiedän, että esim. nuo edellä mainitut asiat tekevät minusta minun.

Tässä oli nyt pikainen päivitys siitä, missä ollaan tällä hetkellä! =) Tänään liikuntana tulee olemaan kävelyä ja lisäksi haluan kokeilla uusia venyttelysarjoja, sillä huomaan, että aiemmat eivät enää toimi ja raivostuttaa, että kohta 8 kk venyttelyn jälkeen en vieläkään pääse spagaattiin. =( Aluksi edistyin todella nopeasti, mutta nyt kehitys on totaalisen jumissa ja on ollut jo melkein 4 kk eli jotain on tehtävä! Lisäksi haluan kokeilla venyttelyä jalkaterille ja tuon on tarkoitus auttaa vahvistamaan jalkateriä ja parantamaan jalan ojennusta.

Aloitin myös jo kirjoittamaan tavoitepostausta, sillä olen löytänyt uuden tavan asettaa itselleni tavoitteita, joten odotan innolla, että pääsen jakamaan teille tämän kuun tavoitteet ja niiden aktiiviset askeleet! Mutta postaan tuon hieman myöhemmin! =)

4 kommenttia:

  1. Löysin sun blogisi äsken ja ahmin sen kerralla läpi! Todella mahtavaa lukea miten iloisemman ja terveemmän oloinen olet nykyään kun vertaa blogin alkuaikoihin! :) Ja minultakin myöhäiset onnittelut opiskelupaikasta! Jos saan kysyä niin menetkö opiskelemaan siis yliopistoon vai collegeen? Yritin ymmärtää mutta tuo sinun collegesi on siis yliopiston sisällä? Eikö college ole vähän eri asia Suomen korkeakoulujen kanssa vai olenko totaalisen kujalla? :D Anteeksi jos kysymykseni on höhlä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun löysit tänne ja myös mahtavaa kuulla, että eron huomaa! Itse kun sokeutuu edistykselle niin helposti. =) Ja kiitos kovasti! 🤍 College vs yliopisto on vähän hämyinen järjestelmä lokaaleillekin eli ei todellakaan mikään ihme, et se on sekavan oloinen myös niille, jotka ei asu Jenkeissä! =D

      Tiivistetty periaate on se, et collegessa voi opiskella kanditason tutkintoja ja yliopistoissa sit kandeja ja siitä ylempiä. Mutta koska mikään ei tietenkään voi olla yksinkertasta niin esimerkiksi toi mun college tarjoaa myös maisteritason tutkintoja ja saattaa olla kokonaisia ihan tavallisia yliopistoja, joiden nimi vain sattuu olemaan "x College". Pepperdinen tapauksessa toi mun college on yksi viidestä "koulusta", jotka tarjoaa tutkintoja eri aloiltaeli oma collegeni tarjoaa tutkintoja humanistisilta ja valtiotieteellisiltä aloilta. Mun itse tutkinto kuitenkin tulee olemaan suomalaisenkin järjestelmän mukainen yliopistotutkinto, jonka saan Pepperdinen yliopistolta.

      Tässä on joskus varmasti ollut ihan oikea järki, mut hiljalleen sitten noi colleget on siirtyneet tarjoamaan myös ylempiä tutkintoa, mutta eivät kuitenkaan ole halunneet muuttaa nimiään pitkän historian takia. Eli tällä hetkellä yleinen kaaos on vallitseva tekijä ja oppilaitoksen koko nimikään ei välttämättä enää kerro yhtään mistään vaan täytyy mennä selaamaan opetustarjontaa, jotta tietää onko paikka "oikeasti" yliopisto/college vai ei. =D

      Toivottavasti tämä selvensi edes vähän! =)

      Poista
    2. Kiitos todella hyvästä selityksestä! Nyt ymmärrän vähän paremmin vaikka kuulostaa kyllä sekavalta silti! :D Toivottavasti tulet nauttimaan opiskelusta! Onko sinulla jotain pää- ja sivuainevaihtoehtoja vai ovatko opintosi enemmän kiveen hakatut?

      Poista
    3. Kiva, jos tuo selitykseni auttoi vaikka joo, tämä on aikamoinen villi länsi kyllä! =D Mun opintoni on aika tarkkaan määritelty eli hirveästi ei ole valinnan varaa kursseissa, mutta kyllä jotain sivuaineopintoja haluan ottaa! Katson varmaan ekan opiskeluvuoden ja sitten mietin enemmän, mikä kiinnostaisi ja tukisi pääaineopintoja. =)

      Poista